Quantcast
Channel: TTI-ratkaisut
Viewing all 463 articles
Browse latest View live

TT 2017:14

$
0
0

Lakko
Työrauha

Diaarinumero: R 79/16
Antopäivä: 26.1.2017

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastalauseena työvoiman vähentämistä koskeville suunnitelmille. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosastojen katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVAT

Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry

Keminmaan metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Outokumpu Oyj:n konserniin kuuluvissa Outokumpu Stainless Oy:ssä ja Outokumpu Chrome Oy:ssä on järjestetty työtaistelu, joka on alkanut torstaina 7.4.2016 kello 10.00 ja päättynyt perjantaina 8.4.2016 kello 21.45.

Mielenilmaukseen osallistuneista 760 työntekijää kuului kuultaviin ammattiosastoihin.

Näistä työntekijöistä Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:hyn kuului 45 työntekijää ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry:hyn 715 työntekijää.

Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosastossa on 134 ja Tornion Metallityöväen ammattiosastossa 1.600 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee ammattiosastot Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:n ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry:n ensisijaisesti työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon, ja

- velvoittaa kuultavat Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:n ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry ovat rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan järjestämällä laittoman työtaistelun. Työtaistelun kesto oli yhteensä 34 tuntia.

Tapahtumainkulku ja työtaistelutoimenpiteet

Outokumpu Oyj ilmoitti huhtikuussa 2016 aloittavansa työvoiman vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Näiden suunniteltujen toimenpiteiden perusteella yhtiöllä oli tarkoituksena vähentää toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä seuraavasti: Torniosta 90 ja Espoosta 50 henkeä. Lisäksi tarkoituksena oli ulkoistaa noin 100 henkilön työt tukitoiminnoissa (muun muassa varasto-, rahti- ja lähetystoiminnot).

Neuvotteluesityksen jälkeen työntekijät ovat pitäneet palaverin, jossa mahdollista työtaistelua on suunniteltu ja siitä on päätetty. Tornion Metallityöväen ammattiosaston pääluottamusmies A on ilmoittanut yhtiölle, että Outokumpu Stainless Oy:n ja Outokumpu Chrome Oy:n henkilöstöryhmien toimihenkilöt ja työntekijät osallistuvat työtaisteluun. Ilmoitus tehtiin puhelimitse henkilöstöjohtaja B:lle 6.4.2016 noin kello 21.00.

Työtaisteluun osallistuivat kaikki henkilöstöryhmät. Kanteen kohteena oleva työtaistelu koski Outokumpu Stainless Oy:n ja Outokumpu Chrome Oy:n 7.-8.4.2016 työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä.

Torniossa oli tuossa vaiheessa työsuhteessa olevia työntekijöitä Stainless Oy:ssä noin 1.107 työntekijää ja Chrome Oy:n ferrokromitehtaalla 160 työntekijää ja kaivoksella vastaavasti 111 työntekijää.

Näistä työntekijöistä lakkoon osallistui yhtiöittäin alla olevan taulukon mukainen määrä.

[taulukko poistettu]

Kaikki lakkoon osallistuneet työntekijät kuuluvat Metallityöväen liitto ry:hyn ja yllä mainittuihin ammattiosastoihin, jotka ovat valinneet tehtaalle ja kaivokseen luottamusmiehen sekä varaluottamusmiehen. Mikäli lakkoon osallistuneita työntekijöitä kuuluu muihin mahdollisiin ammattiosastoihin, ei yhtiöllä ole tästä tietoa.

Lakko toteutui ilmoituksen mukaisesti erittäin lyhyellä varoitusajalla. Siitä on aiheutunut vahinkoa konserniyhtiöille menetettyinä työtunteina kaikissa henkilöstöryhmissä yhteensä 14.360 tuntia. Työntekijöiden menetetyt tunnit Outokumpu Stainless Oy:ssä ovat olleet 6.786 tuntia ja Outokumpu Chrome Oy:ssä 902 tuntia. Työtuntien menetyksestä johtunut puolentoista vuorokauden tuotannon menetyksen taloudellinen vahinko Outokumpu Chrome Oy:ssä on arviolta noin 600.000 euroa ja Outokumpu Stainless Oy:ssä 2,5 miljoonaa euroa. Taloudellisen vahingon lisäksi lakosta aiheutuu aineetonta vahinkoa konserniyhtiöiden toiminnan luotettavuudelle.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Lakko on kohdistunut työnantajan tuotannon organisoimista koskevaan työnjohto-oikeudelliseen päätökseen, jolla on ollut henkilöstön vähentämiseen johtaneita vaikutuksia.

Lakolla on pyritty työehtosopimuksen vastaisesti painostamaan työnantajaa pidättäytymään liikkeenjohdollisesta päätöksestä asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Ammattiosastojen vastuu

Ammattiosastot ovat vastuussa lakon järjestämisestä, sillä Tornion tehtaan pääluottamusmies on ilmoittanut siitä työnantajalle. Lisäksi pääluottamusmies on kommentoinut lakon syitä tiedotusvälineille. Vaikka pääluottamusmies ei itse osallistunut lakkoon, on hän joka tapauksessa hyväksynyt lakon eikä ole ryhtynyt mihinkään tarvittaviin toimenpiteisiin sen estämiseksi. Metallityöväen Liitto ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Mikäli joihinkin työnantajalle ja kantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan säilyttämiseksi tehtaalla.

Erityisen moitittavan lakosta tekee se, että lakko on järjestetty todella nopeasti siitä ilmoittamisen jälkeen, eikä työnantaja ole voinut varautua sen järjestämiseen millään tavalla. Lakosta on aiheutunut lisäksi mittavat vahingot yritykselle ja lakko siitä aiheutuneine vahinkoineen on räikeästi epäsuhdassa työnantajan toimenpiteiden kanssa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastannut kuultavien puolesta työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin perusteella.

Metallityöväen Liitto ry on myöntänyt kanteen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Vastaaja on myöntänyt kantajan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut oikeaksi perusteeltaan.

Vastauksen perusteet

Hyvityssakon määrä

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon mielenilmauksen lyhyt kesto sekä mielenilmauksen taustalla vaikuttanut inhimillinen syy. Mielenilmaus on ollut spontaani, ja hyvin nopealla aikataululla päätetty. Mielenilmauksessa on noudatettu työnantajan kanssa yhdessä sovittuja lakkorajoja, jolloin alasajo on ollut hallittu, ja tietyt toiminnot on turvattu. Vahinkojen määrä saatiin näin rajoitettua huomattavasti pienemmäksi.

Kanteessa ilmoitettu 760 henkilön puolentoista vuorokauden pituisen mielenilmauksen aiheuttama 3,1 miljoonan euron vahinko aineettoman vahingon lisäksi kuulostaa liioitellun suurelta.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaaja paljoksuu kantajan oikeudenkäyntikuluja 2.600 euroa ylittäviltä osin. Kulut olivat haastehakemuksen jättämisen jälkeen 2.500 euroa ja ne ovat kantajan 7-rivisen lausuman jälkeen nousseet 1.000 eurolla. Lausumassa korjataan pääasiallisesti kantajan omaa virhettä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. YLE:n verkkouutinen 7.4.2016

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Outokumpu Stainless Oy:ssä ja Outokumpu Chrome Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi torstaina 7.4.2016 kello 10.00 ja päättyi perjantaina 8.4.2016 kello 21.45. Työtaisteluun osallistui Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:stä 45 työntekijää ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry:stä 715 työntekijää.

Työtaistelun syynä olivat työvoiman vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosastojen vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu siltä osin, kuin se ylittää 2.600 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat tarpeelliseksi katsottavat toimenpiteet sekä se, että asia on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 2.600 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.800 euroa.

Keminmaan Metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ry ja Tornion Metallityöväen ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Tuliara, Teerimäki, Reinamo ja Zaerens jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.


TT 2017:15

$
0
0

Lakko
Työrauha
Valvontavelvollisuus

Diaarinumero: R 80/16
Antopäivä: 26.1.2017

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastalauseena työvoiman vähentämistä koskeville suunnitelmille. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Ammattiliitto Pro ry

KUULTAVA

Jaloterästoimihenkilöt Pro ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Outokumpu Oyj:n konserniin kuuluvissa Outokumpu Stainless Oy:ssä, Outokumpu Shipping Oy:ssä ja Outokumpu Chrome Oy:ssä on järjestetty työtaistelu, joka on alkanut torstaina 7.4.2016 kello 10.00 ja päättynyt perjantaina 8.4.2016 kello 21.45.

Kuultavayhdistyksessä Jaloterästoimihenkilöt Pro ry:ssä on 431 jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Jaloterästoimihenkilöt Pro ry:n työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon,

- tuomitsee Ammattiliitto Pro ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon, ja

- velvoittaa vastaajan Ammattiliitto Pro ry:n ja kuultavan Jaloterästoimihenkilöt Pro ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 3.500 eurolla kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Ammattiosasto Jaloterästoimihenkilöt Pro ry on rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta järjestämällä laittoman työtaistelun. Vastaaja Ammattiliitto Pro ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa, sillä se ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhavelvollisuuden turvaamiseksi. Työtaistelun kesto oli yhteensä 34 tuntia.

Tapahtumainkulku ja työtaistelutoimenpiteet

Outokumpu Oyj ilmoitti huhtikuussa 2016 aloittavansa työvoiman vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Näiden suunniteltujen toimenpiteiden perusteella yhtiöllä oli tarkoituksena vähentää toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä seuraavasti: Torniosta 90 ja

Espoosta 50 henkeä. Lisäksi tarkoituksena oli ulkoistaa noin 100 henkilön työt tukitoiminnoissa (muun muassa varasto-, rahti- ja lähetystoiminnot).

Neuvotteluesityksen jälkeen toimihenkilöt ovat pitäneet palaverin, jossa mahdollista työtaistelua on suunniteltu ja siitä on päätetty. Tornion Metallityöväen ammattiosaston pääluottamusmies A on ilmoittanut yhtiölle, että kaikkien henkilöstöryhmien työntekijät ja toimihenkilöt osallistuvat työtaisteluun. A ilmoitti työtaistelusta henkilöstöjohtaja B:lle 6.4.2016 noin kello 21.00 kaikkien henkilöstöryhmien puolesta.

Työtaisteluun osallistuivat kaikki henkilöstöryhmät. Kanteen kohteena oleva työtaistelu koski Outokumpu Stainless Oy:n ja Outokumpu Chrome Oy:n ja Outokumpu Shipping Oy:n 7.-8.4.2016 työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toimihenkilöitä.

Torniossa oli tuossa vaiheessa työsuhteessa olevia toimihenkilöitä Stainless Oy:ssä 323 toimihenkilöä, Chrome Oy:n ferrokromitehtaalla 32 toimihenkilöä, Outokumpu Chrome Oy:n kaivoksella 44 toimihenkilöä ja Outokumpu Shippingillä 9 toimihenkilöä.

Näistä toimihenkilöistä lakkoon osallistui yhtiöittäin alla olevan taulukon mukainen määrä.

[taulukko poistettu]

Lakkoon osallistuneista toimihenkilöistä kaikki kuuluvat Ammattiliitto Pro ry:hyn ja ammattiostoon Ammattiosasto Jaloterästoimihenkilöt Pro ry:hyn, joka on valinnut tehtaalle luottamusmiehen sekä varaluottamusmiehen. Mikäli lakkoon osallistuneita toimihenkilöitä kuuluu muihin mahdollisiin ammattiosastoihin, ei yhtiöllä ole tästä tietoa.

Lakko toteutui ilmoituksen mukaisesti erittäin lyhyellä varoitusajalla. Siitä on aiheutunut vahinkoa konserniyhtiöille menetettyinä työtunteina kaikissa henkilöstöryhmissä yhteensä 14.360 tuntia. Toimihenkilöiden menetetyt tunnit Outokumpu Stainless Oy:ssä ovat 2.347 tuntia, Outokumpu Chrome Oy:ssä 318 tuntia ja Outokumpu Shipping Oy:ssä 24 tuntia. Työtuntien menetyksestä johtunut puolentoista vuorokauden tuotannon menetyksen taloudellinen vahinko on arviolta Outokumpu Chrome Oy:ssä noin 600.000 euroa ja Outokumpu Stainless Oy:ssä 2,5 miljoonaa euroa. Taloudellisen vahingon lisäksi lakosta aiheutuu aineetonta vahinkoa konserniyhtiöiden toiminnan luotettavuudelle.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Lakko on kohdistunut työnantajan tuotannon organisoimista koskevaan työnjohto-oikeudelliseen päätökseen, jolla on ollut henkilöstön vähentämiseen johtaneita vaikutuksia.

Lakolla on pyritty työehtosopimuksen vastaisesti painostamaan työnantajaa pidättäytymään liikkeenjohdollisesta päätöksestä asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Ammattiosasto on vastuussa lakon järjestämisestä, sillä luottamusmies C on kommentoinut lakon syitä tiedotusvälineille ja lausunnoissaan esittänyt työnantajan toimia koskevaa kritiikkiä. Vaikka luottamusmies ei itse ole osallistunut lakkoon, on hän joka tapauksessa hyväksynyt lakon, eikä ole ryhtynyt mihinkään tarvittaviin toimenpiteisiin sen estämiseksi.

Vastaaja Ammattiliitto Pro ry ei ole ryhtynyt mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Mikäli joihinkin työnantajalle ja kantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan säilyttämiseksi tehtailla.

Erityisen moitittavan lakosta tekee se, että lakko on järjestetty todella nopeasti siitä ilmoittamisen jälkeen, eikä työnantaja ole voinut varautua siihen millään tavalla. Lisäksi kaikki henkilöstöryhmät ovat yhteisesti päättäneet ryhtyä lakkoon maksimoidakseen konserniyhtiöille aiheutuvan vahingon. Lakosta ovat näin ollen aiheutuneet mittavat vahingot, mikä on räikeästi epäsuhdassa työnantajan toimenpiteiden kanssa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Ammattiliitto Pro ry on myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa ja Jaloterästoimihenkilöt Pro ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa.

Vastauksen perusteet

Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettava huomioon se, että Outokummun Tornion tehtaat säästivät toimihenkilöiden palkkakuluissa. Lisäksi huomioon on otettava Outokumpu yhtiöiden itsensä antama aihe työtaistelulle. Yhtiö oli ilmoituksensa mukaan joka tapauksessa vähentämässä 240 työntekijää, vaikka yhtiön Suomen toimipisteet tekevät koko ajan hyvää liiketulosta.

Työtaisteluun osallistui kaikkiaan 177 Ammattiliitto Pro ry:n jäsentä, joista 175 kuuluu kuultavayhdistykseen.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimusta 2.500 euroa ylittäviltä osin.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. YLE:n verkkouutinen 7.4.2016

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Outokumpu Stainless Oy:ssä, Outokumpu Shipping Oy:ssä ja Outokumpu Chrome Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi torstaina 7.4.2016 kello 10.00 päättyi perjantaina 8.4.2016 kello 21.45.

Vastaaja on myöntänyt työtaisteluun osallistuneiden ammattiosastoon kuuluneiden työntekijöiden määräksi 175 henkilöä. Vastoin vastaajan kiistämistä työtaisteluun ei ole selvitetty osallistuneen mainittua enempää kuultavana olevan ammattiosaston jäseniä.

Työtaistelun syynä olivat työvoiman vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Ammattiliitto Pro ry on myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa ja Jaloterästoimihenkilöt Pro ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry ja Jaloterästoimihenkilöt Pro ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu siltä osin, kuin se ylittää 2.500 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat tarpeellisiksi katsottavat toimenpiteet sekä se, että asia on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 2.600 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Jaloterästoimihenkilöt Pro ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.000 euroa ja Ammattiliitto Pro ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4.000 euroa.

Ammattiliitto Pro ry ja Jaloterästoimihenkilöt Pro ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Tuliara, Teerimäki, Reinamo ja Zaerens jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:16

$
0
0

Lakko
Työtaistelutoimenpide
Valvontavelvollisuus

Diaarinumero: R 81/16
Antopäivä: 26.1.2017

Lakon syynä olivat työvoiman vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n asiamies oli työtaistelusta tiedon saatuaan ottanut yhteyttä luottamusmiehiinsä ja kehottanut sen ylempiä toimihenkilöitä olemaan osallistumatta mielenilmaukseen. Työtaistelun kesto huomioon ottaen järjestön ei katsottu ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työtaisteluiden päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry tuomittiin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Outokumpu Oyj:n konserniin kuuluvissa Outokumpu Stainless Oy:ssä ja Outokumpu Chrome Oy:ssä on järjestetty työtaistelu, joka on alkanut torstaina 7.4.2016 kello 10.00 ja päättynyt perjantaina 8.4.2016 kello 21.45.

Outokumpu Stainless Oy:ssä lakkoon osallistuneita toimihenkilöitä oli 88 ja Outokumpu Chrome Oy:ssä 5.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee vastaajan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n ensisijaisesti työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon, ja

- velvoittaa vastaajan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n korvaamaan kantajan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry (YTN ry) on rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta järjestämällä laittoman työtaistelun. Vastaaja on niin ikään laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa, sillä se ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhavelvollisuuden turvaamiseksi. Työtaistelun kesto on ollut yhteensä 34 tuntia.

Tapahtumainkulku ja työtaistelutoimenpiteet

Outokumpu Oyj ilmoitti huhtikuussa 2016 aloittavansa työvoiman vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Näiden suunniteltujen toimenpiteiden perusteella yhtiöllä oli tarkoituksena vähentää toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä seuraavasti: Torniosta 90 ja Espoosta 50 henkeä. Lisäksi tarkoituksena oli ulkoistaa noin 100 henkilön työt tukitoiminnoissa (muun muassa varasto-, rahti- ja lähetystoiminnot).

Neuvotteluesityksen jälkeen työntekijät ovat pitäneet palaverin, jossa mahdollista työtaistelua on suunniteltu ja siitä on päätetty. Tornion Metallityöväen ammattiosaston pääluottamusmies A on ilmoittanut työnantajalle, että kaikkien henkilöstöryhmien työntekijät ja toimihenkilöt osallistuvat työtaisteluun. A ilmoitti työtaistelusta henkilöstöjohtaja B:lle 6.4.2016 noin kello 21.00 kaikkien henkilöstöryhmien puolesta.

Työtaisteluun osallistuivat kaikki henkilöstöryhmät. Kanteen kohteena oleva työtaistelu koski Outokumpu Stainless Oy:n ja Outokumpu Chrome Oy:n 7.4.2016-8.4.2016 työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia ylempiä toimihenkilöitä.

Torniossa oli tuossa vaiheessa työsuhteessa olevia ylempiä toimihenkilöitä Stainless Oy:ssä 213, Chrome Oy:n ferrokromitehtaalla 26 ja Outokumpu Chrome Oy:n kaivoksella 29.

Näistä ylemmistä toimihenkilöistä lakkoon osallistui yhtiöittäin alla olevan taulukon mukainen määrä.

[taulukko poistettu]

Lakkoon osallistuneista ylemmistä toimihenkilöistä kaikki kuuluvat YTN ry:n alaisiin ammattiliittoihin ja nämä ylemmät toimihenkilöt ovat valinneet tehtaalle luottamushenkilön sekä varaluottamushenkilön, joista ainakin luottamushenkilö kuuluu YTN ry:n alaiseen Insinööriliitto ry:hyn. Mikäli lakkoon osallistuneita ylempiä toimihenkilöitä kuuluu muihin kuin YTN ry:n alaisiin ammattiliittoihin, ei yhtiöllä ole tästä tietoa.

Lakko toteutui ilmoituksen mukaisesti erittäin lyhyellä varoitusajalla. Siitä on aiheutunut vahinkoa konserniyhtiöille menetettyinä työtunteina kaikissa henkilöstöryhmissä yhteensä 14.360 tuntia. Ylempien toimihenkilöiden menetetyt tunnit Outokumpu Stainless Oy:ssä ovat 1.025 tuntia ja Outokumpu Chrome Oy:ssä 58 tuntia. Työtuntien menetyksestä johtunut puolentoista vuorokauden tuotannon menetyksen taloudellinen vahinko on arviolta Outokumpu Chrome Oy:ssä noin 600.000 euroa ja Outokumpu Stainless Oy:ssä 2,5 miljoonaa euroa. Taloudellisen vahingon lisäksi lakosta aiheutuu aineetonta vahinkoa konserniyhtiöiden toiminnan luotettavuudelle.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työtaistelu kohdistui voimassa olevan työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimusta koskevaan määräykseen, jonka mukaan menetellään työnantajan harkitessa ja toteuttaessa henkilöstövähennyksiä kollektiivisilla perusteilla. Lakko on kohdistunut työnantajan tuotannon organisoimista koskevaan työnjohto-oikeudelliseen päätökseen, jolla on ollut henkilöstön vähentämiseen johtaneita vaikutuksia.

Lakolla on pyritty työehtosopimuksen vastaisesti painostamaan työnantajaa pidättäytymään irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti suunnitellusta ja lopulta toteutetusta liikkeenjohdollisesta päätöksestä asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

YTN ry:n vastuu

YTN ry on vastuussa lakon järjestämisestä, sillä Tornion tehtaan luottamushenkilö C on kommentoinut lakon syitä tiedotusvälineille. Vaikka luottamushenkilö ei itse osallistunut lakkoon, on hän joka tapauksessa hyväksynyt lakon eikä ole ryhtynyt mihinkään tarvittaviin toimenpiteisiin sen estämiseksi. Kantajan tiedossa ei ole myöskään, että YTN ry olisi ryhtynyt mihinkään tarpeellisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Mikäli joihinkin työnantajalle ja kantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan säilyttämiseksi tehtaalla.

Erityisen moitittavan lakosta tekee se, että lakko on järjestetty todella nopeasti siitä ilmoittamisen jälkeen, eikä työnantaja ole voinut varautua siihen millään tavalla. Lakosta on aiheutunut lisäksi mittavat vahingot yritykselle ja lakko siitä aiheutuneine vahinkoineen on räikeästi epäsuhdassa työnantajan toimenpiteiden kanssa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että kanne hylätään ja että Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 750 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tapahtumien kulku ja oikeudellinen arviointi

Haastehakemuksessa esitetyt tapahtumatiedot ovat pääosin oikeita. Vastaaja YTN ry ei kuittenkaan ole järjestänyt ulosmarssia, vaan se on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhavelvollisuuden turvaamiseksi työpaikalla.

Ulosmarssi on tullut vastaajan tietoon vasta Teknologiateollisuus ry:ltä tulleella valvontakirjeellä, eli täytenä yllätyksenä. Vastaaja on välittömästi työtaistelutoimenpiteestä tiedon saatuaan ollut asiamiehensä D:n kautta yhteydessä luottamusmiehiinsä Kemin ja Tornion tehtailla ja vaatinut työnseisauksen keskeyttämistä. Kuten Teknologiateollisuuden ja vastaajan välinen valvontakirjeenvaihto 7.4.2016 osoittaa, D on kehottanut ylempiä toimihenkilöitä olemaan osallistumatta mielenilmaukseen. Myös vastaajan luottamusmiehet ovat omalta osaltaan pyrkineet estämään edustamiensa henkilöiden osallistumisen ulosmarssiin.

Kyse on ollut työntekijöiden omasta aloitteesta lähteneestä spontaanista mielenilmauksesta. Sekä Kemin että Tornion tehtaiden ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöt ovat olleet töissä, eivätkä he ole osallistuneet mielenilmaukseen, vaan he ovat pyrkineet aktiivisesti sen estämiseen. Kemin tehtaalla työskennelleistä ylemmistä toimihenkilöistä puolestaan yksikään ei ole poistunut töistä kesken työpäivää. Myös vastaajan asiamiehen yllä kuvattu yhteydenotto luottamusmiehiin osoittaa, ettei vastaaja ole ollut yllyttämässä toimihenkilöitä mielenilmaisuun.

Kanteen liitteenä olevasta Insinööri-lehden 4/2016 artikkelista ei voida tehdä johtopäätöstä, että vastaaja olisi ollut lakon järjestävänä tahona. Artikkelissa luottamushenkilö C on ainoastaan tuonut esiin ulosmarssin symbolisen viestin kaikkien henkilöstöryhmien yhteisestä huolesta tulevaisuuden suhteen. Ilmaisua ei voida missään tapauksessa tulkita osoitukseksi työtaistelutoimen hyväksymisestä, saati sen järjestämisestä.

Hyvityssakon määrä ja tuomitseminen

Kanteessa ei ole esitetty mitään näyttöä työnantajalle aiheutuneeksi väitetystä taloudellisesta vahingosta. Työnantajalla ei ole ollut palkanmaksuvelvollisuutta kyseisiltä kahdelta ulosmarssipäivältä, mikä vähentää työnantajan mahdollisesti kärsimää vahinkoa merkittävästi. Joka tapauksessa vahinko ei voi olla sitä luokkaa, joka on kirjattu kanteeseen. Vastaaja paljoksuu kanteessa ilmoitetun vahingon määrää.

Vastaaja on pyrkinyt kaikin keinoin estämään sen tietoon tulleen, jo aloitetun työtaistelutoimenpiteen jatkumisen työpaikalla. Hyvityssakko tulisi ensisijaisesti kokonaan jättää tuomitsematta tai toissijaisesti tuomita määrältään vähäisenä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Insinööri-lehden verkkouutinen 7.4.2016

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Teknologiateollisuuden ja YTN:n välinen valvontakirjeenvaihto 7.4.2016

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Outokumpu Stainless Oy:ssä ja Outokumpu Chrome Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi torstaina 7.4.2016 kello 10.00 ja päättyi perjantaina 8.4.2016 kello 21.45. Työtaisteluun osallistui Outokumpu Stainless Oy:ssä 88 toimihenkilöä ja Outokumpu Chrome Oy:ssä 5 toimihenkilöä.

Työtaistelun syynä olivat työvoiman vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiliiton vastuu

Asiassa ei ole esitetty luotettavaa selvitystä siitä, että Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry olisi syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Se seikka, että Tornion tehtaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies on julkisuudessa ilmaissut lausunnollaan hyväksyvänsä lakon toimeenpanon, ei osoita sitä, että vastaaja olisi järjestänyt kanteessa tarkoitetun työtaistelun.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:lle on toimitettu tieto työtaistelusta 7.4.2016. Vastaajan asiamies on ollut tämän jälkeen yhteydessä luottamusmiehiinsä ja kehottanut vastaajaliiton ylempiä toimihenkilöitä olemaan osallistumatta mielenilmaukseen. Ottaen huomioon työtaistelutoimenpiteiden kesto, ei vastaajan asiamiehen yhteydenottoa voida pitää riittävänä liitolle työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Vastaaja on sen vuoksi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.500 euroa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Tuliara, Teerimäki, Reinamo ja Zaerens jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:17

$
0
0

Lakko
Työrauha
Valvontavelvollisuus

Diaarinumero: R 123/16
Antopäivä: 26.1.2017

Työtaistelun syynä oli työnantajan päätös työvoiman käytön vähentämisestä. Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja ammattiliitto laiminlyöneensä valvontavelvoitettaan. Ammattiosasto ja ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry

VASTAAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

KUULTAVA

Tampereen Elintarviketyöläiset ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Vaasan Oy:n Tampereen leipomon työntekijät ovat järjestäneet työnseisauksen, joka on alkanut keskiviikkona 14.12.2016 kello 14.00. Työntekijät ovat palanneet työvuorolistojen mukaisesti sunnuntaina 18.12.2016 aamulla työvuoroihinsa. Raskintekijä on palannut työvuoroonsa jo lauantaina 17.12.2016.

Kuultavana olevaan yhdistykseen Tampereen Elintarviketyöläiset ry:een kuuluu noin 690 maksavaa jäsentä, joista 38 on osallistunut työnseisaukseen.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Tampereen Elintarviketyöläiset ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle valvontavelvollisuuden rikkomisesta, ja

- velvoittaa Tampereen Elintarviketyöläiset ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Tapahtumainkulku

Vaasan Oy:ssä päätettiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut työvoiman käytön vähentämisestä 8.12.2016. Neuvottelujen jälkeen tehdyistä päätöksistä tiedotettiin henkilöstölle 12.12.2016. Neuvottelujen lopputuloksena päädyttiin leipomotoiminnan lopettamiseen Tampereella, joka johtaa työntekijöiden irtisanomiseen.

Maanantaina 12.12.2016 Tampereen leipomon varapääluottamusmies ilmoitti työnantajalle, että työntekijät menevät lakkoon työhuonekunnan aamulla tekemän päätöksen mukaisesti. Työnseisauksen ilmoitettiin alkavan keskiviikkona 14.12.2016 kello 14.00. Ilmoituksen mukaan työntekijät palaavat työhön työvuorojensa mukaisesti sunnuntaina 18.12.2016. Raskintekijän ilmoitettiin palaavan työvuoroonsa jo lauantaina 17.12.2016. Lakko alkoi ilmoitetun mukaisesti.

Varapääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan työhuonekunta muun muassa paheksui työnantajan tapaa kehittää leipomoverkkoa sulkemalla yksiköitä ja irtisanomalla työntekijöitä.

Työnseisaus koski käytännössä Tampereen leipomon koko tuotantoa. Työnseisauksen piirissä olevat työntekijät tekivät pääosin vuorotyötä. Seisauksen aikana jäi tekemättä 63 työvuoroa. Työvuoroluettelon mukaan työnseisauksen alle jäävissä työvuoroissa oli arvion mukaan ainakin 38 työntekijää.

Työnantajan edustaja on edellyttänyt varapääluottamusmieheltä ryhtymistä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n saatua tietää tulossa olevasta työtaistelusta 12.12.2016 toimialapäällikkö on ollut kello 11.30 puhelimitse yhteydessä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n palkkasihteeriin ja edellyttänyt ryhtymistä tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Samaan aikaan hän lähetti SEL ry:lle sähköpostitse valvontakirjeen, jossa muistutettiin liittoa työrauhavelvollisuudesta ja vaadittiin ryhtymistä tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Yhtiölle aiheutuva vahinko

Työnseisauksesta aiheutui työnantajalle Vaasan Oy:lle vahinkoa myyntitappiona noin 190.000 euroa, koska tavarantoimituksia 15.12.2016 – 17.12.2016 ei pystytty toteuttamaan.

Kohdentuminen työehtosopimukseen

Työnseisauksen syynä oli yhtiön juuri päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeinen työnantajan päätös työvoiman käytön vähentämisestä. Työnseisauksella pyrittiin painostamaan työnantajaa työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa. Työtaistelu kohdistui siten leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla oli oikeus johtaa ja jakaa työt sekä ottaa ja erottaa työntekijät.

Ammattiosaston vastuu

Työtaisteluun on ryhdytty varapääluottamusmiehen nimenomaisen ilmoituksen mukaisesti. Varapääluottamusmies on kertonut työtaistelun syyt ja ilmaissut painostustarkoituksen. Häneltä on edellytetty työrauhan palauttamista.

Varapääluottamusmies ja pääluottamusmies, joka oli vapaapäivällä 12.12.2016, osallistuivat työnseisaukseen. Päätöksen työtaistelusta on tehnyt työhuonekunta. Ammattiosasto vastasi edustajiensa ja työhuonekuntien toiminnasta. Ammattiosaston puheenjohtaja tai kukaan muukaan ammattiosaston edustaja ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi.

Ammattiliiton vastuu

ETL ry on ilmoittanut lakosta SEL ry:lle 12.12.2016 kello 11.31 lähetetyllä valvontakirjeellä. ETL ry:n toimialapäällikkö on samaan aikaan ollut puhelimitse yhteydessä SEL ry:n palkkasihteeriin. SEL ry:n saatua tietää työnseisauksesta se ei ole ryhtynyt tehokkaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi työpaikalle, koska lakko alkoi ilmoituksen mukaisesti 14.12.2016.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Tampereen Elintarviketyöläiset ry ovat myöntäneet, että kuultavayhdistys on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuuttaan ja että vastaaja on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastaaja ja kuultava ovat myöntäneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteen ja määrän oikeiksi.

Tapahtumankulku

Kantajan esittämä tapahtumankulku on muutoin oikea, mutta toisin kuin kantaja on väittänyt työnantajan edustaja tai kukaan muukaan työnantajan edustajista ei ole edellyttänyt varapääluottamusmies varapääluottamusmieheltä mitään toimenpiteitä. Työnantajan edustajan allekirjoitus ilmoitukseen on saatu tavalla, jossa hän ei ole keskustellut varapääluottamusmiehen kanssa.

Lisäksi vastaajan edustajat ovat ryhtyneet aktiivisiin toimiin työrauhan takaamiseksi. He ovat olleet yhteydessä pääluottamusmieheen ja esittäneet vaatimuksen siitä, että työnseisausta ei järjestetä.

Kantaja on liioitellut työnseisauksesta aiheutuneen vahingon määrää. Yhtiön asiakkaat ovat saaneet tietää työnseisauksesta alkuviikon aikana, minkä johdosta ne ovat tilanneet keskiviikon tuotannossa huomattavasti enemmän kuin normaalisti keskiviikkoisin. Tavanomaisena keskiviikkona tuotantomäärä oli Tampereen leipomossa noin 7.000 leipomolaatikollista tuotteita. Nyt kysymyksessä olevana keskiviikkona tuotantomäärä on ollut lähes 12.000 laatikkoa tuotteita, mistä karkeasti arvioiden noin puolet on ollut sellaista tuotantoa, joka ilman työnseisausta olisi tehty vasta torstaina. Tämä tulee ottaa huomioon väitettyä vahinkoa alentavana tekijänä.

Hyvityssakosta

Hyvityssakkoa määrättäessä on huomioitava, että edellä kerrotuista syistä työnseisauksesta ei ole aiheutunut työnantajalle kantajan väittämää vahinkoa.

Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 17 §:ssä on hyvityssakkovastuun määrää rajoittava määräys, jonka mukaan paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat leipomoteollisuudessa 11 prosenttia työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enimmäismääristä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kirjallinen ilmoitus työnseisauksesta 12.12.2016

2. Valvontakirje

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Vaasan Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi keskiviikkona 14.12.2016 kello 14.00. Työntekijät palasivat työvuorolistojen mukaisesti sunnuntaina 18.12.2016 aamulla työvuoroihinsa. Raskintekijä palasi työvuoroonsa jo lauantaina 17.12.2016. Työtaisteluun osallistui 38 työntekijää.

Työtaistelun syynä oli työnantajan päätös työvoiman käytön vähentämisestä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 2 §:n määräykseen.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Tampereen Elintarviketyöläiset ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat. Työtuomioistuin on myös ottanut huomioon leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 17 §:n hyvityssakkovastuun määrää rajoittavan määräyksen, jonka mukaan paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat leipomoteollisuudessa 11 prosenttia työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enimmäismääristä.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Tampereen Elintarviketyöläiset ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tampereen Elintarviketyöläiset ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4.000 euroa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Tampereen Elintarviketyöläiset ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Tuliara, Teerimäki, Reinamo ja Zaerens jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:18

$
0
0

Lakko
Työrauha
Valvontavelvollisuus

Diaarinumero: R 127/16
Antopäivä: 26.1.2017

Lakon syynä oli työnantajan päätös työvoiman käytön vähentämisestä, joten työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja ammattiliitto laiminlyöneensä valvontavelvoitettaan. Ammattiosasto ja ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry

VASTAAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

KUULTAVA

Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Vaasan Oy:n Kuopion leipomon työntekijät ryhtyivät lakkoon, joka alkoi keskiviikkona 14.12.2016 kello 12.00 ja päättyi lauantaina 17.12.2016 kello 8.00. Raskintekijä palasi työvuoroonsa jo perjantaina 16.12.2016.

Kuultavana olevaan yhdistykseen Kuopion elintarviketyöläiset ammattiosasto ry:hyn kuuluu noin 500 maksavaa jäsentä, joista 36 on osallistunut työnseisaukseen.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Kuopion elintarviketyöläiset ry:n ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

- tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta, ja

- velvoittaa Kuopion elintarviketyöläiset ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemispäivästä.

Perusteet

Tapahtumainkulku

Vaasan Oy:ssä päätettiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut työvoiman käytön vähentämisestä 8.12.2016. Neuvottelujen jälkeen tehdyistä päätöksistä tiedotettiin henkilöstölle 12.12.2016. Neuvottelujen lopputuloksena päädyttiin leipomotoiminnan lopettamiseen Kuopiossa, joka johtaa työntekijöiden irtisanomisiin.

Tiistaina 13.12.2016 Vaasan Oy:n Kuopion leipomon pääluottamusmies ilmoitti työnantajalle, että työntekijät menevät lakkoon työhuonekunnan aamulla tekemän päätöksen mukaisesti. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan työhuonekunta muun muassa paheksui työnantajan tapaa kehittää leipomoverkkoa sulkemalla yksiköitä ja irtisanomalla työntekijöitä.

Työnseisaus koski käytännössä Kuopion leipomon koko tuotantoa. Työnseisauksen piirissä olleet työntekijät tekevät pääosin vuorotyötä. Nyt 66 työvuoroa jäi tekemättä työnseisauksesta johtuen. Työnantajan edustaja, tuotantopäällikkö on edellyttänyt pääluottamusmiehen ryhtymistä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n saatua tietää tulossa olevasta työtaistelusta 13.12.2016 toimialapäällikkö oli välittömästi kello 15.05 puhelimitse yhteydessä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n (SEL) palkkasihteeriin ja edellytti ryhtymistä tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Toimialapäällikkö lähetti lisäksi 13.12.2016 kello 15.07 SEL:iin sähköpostitse valvontakirjeen, jossa muistutettiin työrauhavelvollisuudesta ja vaadittiin ryhtymistä tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.

Yhtiölle aiheutuva vahinko

Työnseisauksesta on aiheutunut työnantajalle vahinkoa 126.500 euroa, koska tavarantoimituksia 14.12.-17.12.2016 ei ole pystytty toteuttamaan.

Kohdentuminen työehtosopimukseen

Työnseisauksen syynä oli yhtiön juuri päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeinen työnantajan päätös työvoiman käytön vähentämisestä. Työnseisauksella pyrittiin painostamaan työnantajaa tämän työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa. Työtaistelu on kohdistunut siten työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Työtaisteluun on ryhdytty pääluottamusmiehen nimenomaisen ilmoituksen mukaisesti. Pääluottamusmies on kertonut työtaistelun syyt ja ilmaissut painostustarkoituksen ja häneltä on edellytetty työrauhan palauttamista. Pääluottamusmies osallistui itse lakkoon. Päätöksen työtaistelusta on tehnyt työhuonekunta.

Ammattiosasto vastasi edustajiensa ja työhuonekuntien toiminnasta. Pääluottamusmies ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi.

SEL:n vastuu

ETL on ilmoittanut lakosta SEL:lle 13.12.2016 puhelimitse ja lähetetyllä valvontakirjeellä. SEL ei ole saatuaan tietää työnseisauksesta ryhtynyt tehokkaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle, kun lakko alkoi ilmoituksen mukaisesti 14.12.2016.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat myöntäneet, että kuultava on rikkonut työrauhavelvoitettaan ja vastaaja on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastaaja ja kuultava ovat myöntäneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteen ja määrän oikeiksi.

Vastauksen perusteet

Vastaaja ja kuultava ovat todenneet, että kantajan esittämä tapahtumankulku on oikea, mutta kantajan esittämät väitteet työnseisauksesta aiheutuneesta vahingosta ja sen määrästä eivät olleet uskottavia. Tavarantoimituksia ei ole jäänyt tekemättä 14.12.2016, koska tuolloin työntekijät olivat töissä normaalisti kello 12.00 ja tekivät koko mainitulle päivälle tarkoitetun tuotannon, joka toimitettiin asiakkaille. Tuotanto tehtiin yleisesti lähes kokonaan aamuyön ja aamupäivän aikana, joten tähän nähden oli virheellistä väittää, että työnseisauksen alkamispäivältä olisi aiheutunut vahinkoa.

Toisin kun kantaja on väittänyt, ovat vastaajan edustajat ryhtyneet aktiivisiin toimiin työrauhan takaamiseksi. Vastaajan edustaja on ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja esittänyt vaatimuksen siitä, että työnseisausta ei järjestetä.

Hyvityssakosta

Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 17 §:n perusteella kuultavalle tässä asiassa mahdollisesti määrättävä hyvityssakko ei voi ylittää 11 prosenttia laissa säädetyn hyvityssakon enimmäismäärästä. Hyvityssakkoa määrättäessä on myös otettava huomioon se, että työnseisauksella ei ole aiheutunut vahinkoa 14.12.2016, eikä kantaja ole muutoinkaan osoittanut vahinkoa tapahtuneen tai vahingon määrää.

Hyvityssakon määrää harkittaessa on vielä sekä vastaajan että kuultavan hyvityssakkovastuun osalta huomioitava, mitä työtuomioistuin on tuominnut tai tuomitsee asiassa R 123/16. Tässä asiassa työnseisauksen kesto on ollut lyhyempi kuin sanotussa asiassa, työnseisaukseen osallistuneita työntekijöitä on ollut vähemmän, vahinkoa on jo kantajan esittämän väitteen mukaan aiheutunut vähemmän ja kuultavana oleva ammattiosasto on pienempi. Näillä perusteilla tässä asiassa on tuomittava hyvityssakkoa sekä kuultavan että vastaajan kohdalla vähemmän.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kirjallinen ilmoitus työnseisauksesta 13.12.2016

2. Valvontakirje 13.12.2016

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Vaasan Oy:n Kuopion leipomossa järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi keskiviikkona 14.12.2016 kello 12.00 ja päättyi lauantaina 17.12.2016 kello 8.00. Raskintekijä palasi työvuoroonsa jo perjantaina 16.12.2016. Työtaisteluun osallistui 36 työntekijää.

Työnseisauksen syynä oli työnantajan päätös työvoiman käytön vähentämisestä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan työehtosopimuksen 2 §:n määräykseen.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja

ammattiliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat. Työtuomioistuin on myös ottanut huomioon leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 17 §:n hyvityssakkovastuun määrää rajoittavan määräyksen, jonka mukaan paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat leipomoteollisuudessa 11 prosenttia työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enimmäismääristä.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Tuliara, Teerimäki, Reinamo ja Zaerens jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:19

$
0
0

Lakko
Työrauha

Diaarinumero: R 117/16
Antopäivä: 31.1.2017

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastalauseena työnantajan päätökselle vähentää työvoiman käyttöä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

KANTAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry

VASTAAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

KUULTAVA

Helsingin Elintarviketyöntekijät ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Sinebrychoff Supply Company Oy:ssä työntekijät ovat järjestäneet lakon, joka on alkanut keskiviikkona 30.11.2016 noin kello 11.30 ja päättynyt perjantaina 2.12.2016 kello 23.00. Työtaisteluun on osallistunut 207 työntekijää.

Kuultavana olevaan yhdistykseen kuuluu noin 1.200 maksavaa jäsentä, joista noin 230 työskentelee työpaikalla, jossa työnseisaus tapahtui.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Helsingin Elintarviketyöntekijät ry:n maksamaan hyvityssakkoa kantajalle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, ja

- velvoittaa Helsingin Elintarviketyöntekijät ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemispäivästä.

Perusteet

Tapahtumainkulku

Sinebrychoff Supply Company Oy:ssä päätettiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut työvoiman käytön vähentämisestä 24.11.2016. Neuvottelujen jälkeen tehdyistä päätöksistä tiedotettiin henkilöstölle 25.11.2016. Kokonaisvähennys yhtiön tuotannosta ja toimitusketjusta on 15 työntekijävakanssia, minkä lisäksi mahdolliset lomautukset koskevat enintään 70 työntekijää.

Keskiviikkona 30.11.2016 kello 11 jälkeen HR-koordinaattori sai tuotantolaitoksen portilta tiedon työntekijöiden ulosmarssista. Kävi ilmi, että portille ja työntekijöiden käytössä olevalle ilmoitustaululle oli kiinnitetty kirjallinen ilmoitus työnseisauksen alkamisesta välittömästi siten, että aamuvuoro ajaa tuotantoprosessit alas. Ilmoituksen mukaan työnseisaus päättyy perjantaina 2.12.2016 kello 23.00, minkä jälkeen työntekijät palaavat takaisin työhön työvuoroluettelon mukaisesti.

Työnseisauksesta oli päätetty 30.11.2016 aamupäivällä työhuonekunnan kokouksessa.

Osa työntekijöistä poistui työpaikalta jo hieman ennen lakon alkamista. Työntekijät tekivät kuitenkin tuotantoprosessien alasajon ilmoituksen mukaisesti aamuvuoron aikana siten, että kello 14 mennessä prosessit oli ajettu alas ja työntekijät poistuneet työpaikalta.

Työnseisaus koski täyttö-, valmistus-, varastointi-, keruu- ja kunnossapitotehtäviä eli käytännössä yhtiön koko tuotantoa ja logistiikkaa. Pääluottamusmies on ilmoittanut työsuhdepäällikölle 30.11.2016 puhelinkeskustelussa, että lakkoon osallistuvat kaikki työntekijät mahdollisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Työnseisauksen piirissä olevat työntekijät ovat tehneet pääosin keskeytyvää kolmivuorotyötä. Muutamia työntekijöitä on ollut keskeytyvässä kaksivuorotyössä ja päivätyössä. Kolmivuorotyöstä tekemättä jäi työnseisauksen aikana seitsemän täyttä työvuoroa. Lisäksi osa työntekijöistä poistui työpaikalta jo aamuvuoron aikana 30.11.2016. Kaksivuorotyöstä jäi tekemättä viisi työvuoroa ja osa työntekijöistä poistui työpaikalta jo aamuvuoron aikana 30.11.2016.

Talous- ja HR-johtaja on 30.11.2016 noin kello 15.10 edellyttänyt pääluottamusmiehenä toimivalta ammattiosaston puheenjohtajalta ryhtymistä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Samoin on toimittu 1.12.2016 kello 9.30.

Yhtiölle aiheutuva vahinko

Työnseisaus ajoittui yhtiön kannalta erittäin vaikeaan ajankohtaan itsenäisyyspäivän alle. Yhtiön valmistamien ja jakelemien tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista vastaa Oy Sinebrychoff Ab, jolle työnseisauksesta aiheutui vahinkoa noin 173.000 euroa, koska tavarantoimituksia 2.12. ja 5.12. Sinebrychoff Supply Company Oy:stä ei pystytty toteuttamaan.

Kohdentuminen työehtosopimukseen

Työnseisauksen syynä oli yhtiön juuri päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeinen työnantajan päätös työvoiman käytön vähentämisestä. Työnseisauksella pyrittiin painostamaan työnantajaa tämän työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa. Työtaistelu kohdistui siten työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla tai hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

Ammattiosaston vastuu

Työtaisteluun on ryhdytty pääluottamusmiehenä toimivan ammattiosaston puheenjohtajan nimenomaisen ilmoituksen mukaisesti. Hän on kertonut työtaistelun syyt ja ilmaissut painostustarkoituksen. Häneltä on edellytetty työrauhan palauttamista.

Pääluottamusmies osallistui lakkoon, kuten myös kaikki kahdeksan osastonluottamusmiestä. Ammattiosaston johtokunnan jäseninä toimivat työntekijät, joista toinen on työntekijöiden varapääluottamusmies ja toinen kunnossapidon työntekijöiden osastonluottamusmies, osallistuivat niin ikään työnseisaukseen.

Päätöksen työtaistelusta on tehnyt työhuonekunta.

Ammattiosasto vastaa edustajiensa ja työhuonekuntien toiminnasta. Pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja tai kukaan muukaan ammattiosaston edustaja ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja ja kuultavat myöntävät, että kuultava on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Vastaaja ja kuultava myöntävät kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteen sekä vaaditun määrän.

Vastauksen perusteet

Hyvityssakosta

Hyvityssakkoa määrättäessä on huomioitava, että kantaja ei ole väittänyt työnseisauksesta aiheutuneen vahinkoa työnantajalle Sinebrychoff Supply Company Oy:lle. Vastaaja ja kuultava kiistävät, että Oy Sinebrychoff Ab:lle on aiheutunut kantajan väittämää vahinkoa. Joka tapauksessa tällainen väitetty kolmannelle aiheutunut vahinko on siinä määrin välillinen seuraus työnseisauksesta, ettei sitä tule huomioida harkittaessa hyvityssakon määrää.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kirjallinen ilmoitus työnseisauksesta 30.11.2016

2. Tiedote SEL:n internetsivuilla 30.11.2016

3. Uutinen Yleisradion internetsivuilla 30.11.2016

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Sinebrychoff Supply Company Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi keskiviikkona 30.11.2016 noin kello 11.30 ja päättyi perjantaina 2.12.2016 kello 23.00. Työtaisteluun osallistui 207 työntekijää.

Työtaistelun syynä oli työnantajan päätös työvoiman käytön vähentämisestä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen 4 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Helsingin Elintarviketyöntekijät ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Helsingin Elintarviketyöntekijät ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Helsingin Elintarviketyöntekijät ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.800 euroa.

Helsingin Elintarviketyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Aaltonen, Lindström, Nybondas, Lehto ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:20

$
0
0

Työehtosopimukseen yhtyminen
Työehtosopimuksen muoto
Työehtosopimuksen voimassaolo

Diaarinumero: R 124/16
Antopäivä: 31.1.2017

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijäyhdistys yhtynyt työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti. Työtuomioistuin katsoi, että lainkohdassa säädetyn kirjallisen muotovaatimuksen täyttyminen edellytti ensinnäkin, että työehtosopimukseen yhtymisestä oli olemassa kirjallinen asiakirja. Asiakirjasta oli käytävä ilmi se työehtosopimus, johon yhdistys yhtyy ja yhdistyksen tarkoitus nimenomaan yhtyä kyseiseen työehtosopimukseen. Kirjallinen muoto edellytti myös sitä, että asiakirja oli varmennettu yhdistyksen nimenkirjoitukseen oikeutettujen tai erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta. Toiseksi yhtyminen työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin edellytti muun ohella sitä, että yhtyvässä yhdistyksessä oli tehty sen sääntöjä noudattaen päätös yhtymisestä.

Työtuomioistuin katsoi, että asiakirja, jolla yhtymisen työehtosopimukseen väitettiin tapahtuneen, ei täyttänyt edellä mainittuja muotovaatimuksia. Asiassa jäi myös näyttämättä, että työntekijäyhdistyksessä olisi tehty päätös työehtosopimukseen yhtymisestä. Näin ollen kanne hylättiin. Koska kantajalla oli asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi, asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Ilmailualan Unioni IAU ry

ASIA

Työehtosopimuksen voimassaolo

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.1.2017 ja 25.1.2017

Pääkäsittely 25.1.2017

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA) sekä palkansaajajärjestöjen Palkansaajajärjärjestö Pardia ry:n (Pardia), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL), Ilmailualan Unioni IAU ry:n (IAU) ja Ammattiliitto Pro ry:n (Pro) välillä on voimassa oleva (1.4.2014-31.1.2017) työehtosopimus koskien Airpro Oy:tä (Airpro). IAU tuli ensimmäisen kerran kyseisen työehtosopimuksen sopimusosapuoleksi valtakunnansovittelijan tekemällä sovintoehdotuksella kesäkuussa 2015.

Osapuolet neuvottelivat keväällä 2016 niin kutsutusta kilpailukykysopimuksesta. Neuvottelutulos Airpron työehtosopimuksesta ajalle 1.2.2017-31.1.2018 saavutettiin PALTA:n, JHL:n ja Pardian välillä 31.5.2016. Samana päivänä PALTA tarjosi IAU:lle ja Pro:lle mahdollisuutta liittyä jälkikäteen neuvottelutulokseen ilmoittamalla siitä perjantaihin 3.6.2016 mennessä.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko PALTA:n ja IAU:n välillä voimassa ajalle 1.2.2017-31.1.2018 solmittu asianosaisia sitova Airprota koskeva työehtosopimus. Tarkasti ottaen osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko IAU työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti yhtynyt jälkeenpäin aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti Airpron työehtosopimukseen 1.2.2017-31.1.2018. Asiassa on riidatonta, että IAU ei ole ollut mukana solmimassa työehtosopimusta 31.5.2016.

PALTA on todennut, että IAU on tehnyt päätöksen neuvottelutuloksen hyväksymisestä ja työehtosopimukseen liittymisestä 3.6.2016. Joka tapauksessa IAU on valtuuttanut puheenjohtajansa A:n hyväksymään IAU:n puolesta työehtosopimuksen tai A:lla on ollut oikeus asemavaltuutuksen perusteella sitoa IAU työehtosopimukseen 1.2.2017- 31.1.2018.

IAU on kiistänyt, että sen sääntöjen 18 §:n mukaan toimivaltainen toimielin, IAU:n hallitus

olisi tehnyt päätöstä liittymisestä työehtosopimukseen. Koska yhdistyksen nimen kirjoittivat sääntöjen 15 §:n mukaan aina kaksi henkilöä yhdessä, ei IAU ollut liittynyt työehtosopimukseen puheenjohtaja A:n sähköpostiviestillä 3.6.2016 tai millään muullakaan kantajan nimeämällä asiakirjalla, kirjoituksella tai tiedotteella. A:ta ei ollut valtuutettu nimenomaisesti hyväksymään työehtosopimusta eikä hänellä myöskään ollut asemansa perusteella asemavaltuutta sitoa IAU:ta työehtosopimukseen.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä on voimassa Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus ajalla 1.2.2017-31.1.2018. Lisäksi Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Ilmailualan Unioni IAU ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 10.239,70 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

PALTA:n, JHL:n ja Pardian välillä 31.5.2016 saavutettu neuvottelutulos oli IAU:lle ja

Pro:lle 31.5.2016 esitetyn tarjouksen liitteenä. IAU:n puheenjohtaja A ilmoitti 3.6.2016 aamulla vievänsä neuvottelutuloksen Airprota edustavan IAU:n ammattiosaston käsiteltäväksi kokoukseen samana päivänä kello 14.00. Samana päivänä 3.6.2016 kello 15.07 A ilmoitti, että IAU liittyy mukaan Airpron neuvottelutulokseen. Osapuolet sopivat, että pöytäkirja asiasta allekirjoitettaisiin seuraavalla viikolla.

A jäi lomalle aikaisin kesäkuussa 2016, minkä jälkeen PALTA:ssa Airpron työehtosopimuksesta vastannut B siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Tämän vuoksi allekirjoituspöytäkirjan tekeminen siirtyi syksyyn 2016. IAU:n jäsenlehden Unionin numeron 3/2016 pääkirjoituksessa 22.6.2016 ja A:n jäätyä siis jo lomalle, IAU on julkisesti kertonut IAU:n päättäneen jatkaa mukana Airpron työehtosopimuksessa ja edelleen samassa pääkirjoituksessa kertonut työrauhan olevan nyt maassa. Pääkirjoituksessa on kerrottu yksityiskohtaisesti, että neuvottelut ovat olleet hankalat ja että IAU on silti tehnyt päätöksen jatkaa Airpron sopimuksessa. Edelleen elokuisessa jäsenkirjeessään IAU on kertonut, että Airpron yrityskohtainen työehtosopimus aikavälille 1.2.2017 - 31.1.2018 on syntynyt ja että IAU on päättänyt jälkikäteen kuitenkin liittyä mukaan sopimukseen säilyttääkseen yrityksessä jäsentensä edunvalvonnan. IAU:n toiminta ja viestintä suhteessa PALTA:an ja IAU:n jäsenistöön on ollut johdonmukaista lokakuuhun 2016 asti, eikä mikään ole antanut ymmärtää, että tehdyssä työehtosopimuksessa olisi jotain epäselvää. Myös IAU:n luottamusmies C Airprossa on yritystasolla käyttäytynyt kuin työehtosopimus olisi voimassa ja muun muassa osallistunut kilpailukykysopimuksen (kiky-sopimus) muutosten tuomiin keskusteluihin yritystasolla.

Ennen kuin allekirjoituspöytäkirja on ehditty lähettää allekirjoitettavaksi IAU:hun, on A ilmoittanut 12.10.2016, ettei IAU olekaan mukana Airprota koskevassa, kilpailukykysopimuksen mukaisessa työehtosopimusratkaisussa.

IAU:ta velvoittaa sen tekemä ja PALTA:lle ilmoitettu päätös Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä. PALTA:lla on ollut perusteltu edellytys uskoa, että IAU on tehnyt päätöksen Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä. Tätä puoltaa myös IAU:n tiedotus asiasta jäsenistölleen. Mikä tahansa IAU:n päätöksentekomekanismi on ollut, IAU:n A:lla on ollut asemavaltuutus suhteessa PALTA:an. Työmarkkinajärjestöjen toiminnan perusta on se, että liiton puheenjohtajan ilmoitukset sitovat kyseistä liittoa. IAU ei ole asiassa väittänyt A:n ylittäneen toimivaltansa, eikä PALTA:lla ole ollut aihetta olettaa niin. PALTA on saanut luottaa A: ilmoitukseen työehtosopimukseen yhtymisestä ja A:n kirjallinen ilmoitus sitoo sen edustamaa liittoa IAU:ta. Näin syntynyttä sopimusta ei ole mahdollista perua yksipuolisesti jälkikäteen. Pardia ja JHL ovat antaneet suostumuksensa IAU:n yhtymiselle Airpro työehtosopimukseen.

Käsillä olevassa tapauksessa Airpron työehtosopimus 1.2.2017-31.2.2018 on syntynyt 31.5.2016. IAU:lle on tarjottu edellä mainittuun työehtosopimukseen yhtymistä ja IAU on sähköpostitse eli kirjallisesti yhtynyt työehtosopimukseen. Yhtymiselle on ollut sopimukseen osallisten suostumus. Työehtosopimuslain kirjallisuusvaatimus täyttyy sähköpostilla. IAU on ollut tietoinen työehtosopimuksen sisällöstä, voimaantulosta ynnä muista ehdoista, ja sitä edustava henkilö on kirjallisesti ilmoittanut IAU:n tulevan mukaan sopimuksen osapuoleksi. IAU on tiedottanut asiasta 22.6.2016 jäsenistölleen toteamalla, että "[v]armistaakseen edunvalvonnan jatkumisen Airprossa päätti IAU, paikallista ammattiosastoa kuultuaan, jatkaa mukana sopimuksessa. Nyt on siis työrauha maassa ja (--)". IAU on itse ilmoittanut työehtosopimuksen syntyneen ja nimenomaisesti IAU:n päättämänä.

PALTA:n IAU:lle 31.5.2016 toimittamassa ja IAU:n hyväksymässä neuvottelutuloksessa on todettu kohdassa "Sopimuksen sitovuus", että "Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt toteavat 31.5.2016 jälkeen, että kilpailukykysopimusta ei synny, tämä sopimusalakohtainen työehtosopimus raukeaa." Kilpailukykysopimus on allekirjoitettu keskusjärjestöjen välillä 14.6.2016 eikä Aiprota koskeva työehtosopimus, johon IAU on liittynyt, ole rauennut. IAU:lla ei ole ollut enää hyväksymisensä jälkeen mahdollisuutta irtaantua työehtosopimuksesta. Kilpailukykysopimuksen kattavuuden arviointi on perustunut 14.6.2016 mennessä saavutettuihin, kilpailukykysopimuksen mukaisesti solmittuihin ratkaisuihin. Suomen hallitus on tehnyt muun muassa omat verolinjauksensa saavutetun kattavuuden perusteella.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja Ilmailualan Unioni IAU ry on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut sen hylkäämistä. Lisäksi IAU on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa PALTA:n korvaamaan IAU:n oikeudenkäyntikulut asiassa 3.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kevään 2016 neuvottelut Airpro Oy:n työehtosopimuksesta

IAU:n ja PALTA:n välillä oli keväällä 2016 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa kiistaa harjaantumisajasta moniosaajuuden erillislisää maksettaessa. IAU:n puheenjohtajan ja neuvottelukunnan jäsenen A:n tavoitteena oli saada kiista ratkaistuksi ja ratkaisu osaksi uudistettavaa työehtosopimusta. A lähetti asiaan liittyvän neuvottelupyynnön PALTA:n B:lle 18.5.2016, johon JHL:n, Pardian ja Pro:n neuvottelukunnan jäsenet yhtyivät. B ei reagoinut neuvottelupyyntöön.

Airpron työehtosopimusta koskevat neuvottelut eivät johtaneet tulokseen ja ne todettiin päättyneiksi aamupäivällä 30.5.2016. Työnantajapuoli kutsui kuitenkin iltapäivällä Pardian ja JHL:n edustajat takaisin neuvottelupöytään, mutta JHL:n edustajat kieltäytyivät kutsusta. IAU:lle ja Prolle kutsua neuvotteluun ei edes esitetty. Airpron työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen allekirjoittivat 31.5.2016 PALTA:n ja Pardian edustajien lisäksi JHL:n sopimustoimitsija D, joka ei edes osallistunut neuvotteluihin. Tähän neuvottelutulokseen liittymistä IAU:lle ja Prolle tarjottiin PALTA:n toimesta.

Reunaehdot neuvottelutulokseen liittymisestä

A keskusteli puhelimitse PALTA:n varatoimitusjohtaja E:n kanssa 2.6.2016 Airpron työehtosopimustilanteesta. A esitti reunaehtoja, joiden toteutuessa hän voisi harkita neuvottelutuloksen hyväksymisen esittämistä IAU:n toisena neuvottelijana toimineelle Airpron pääluottamusmies C:lle. E totesi, että mikäli reunaehdoista sovitaan, IAU ei saa niistä tiedottaa.

A lähetti neuvottelutuloksesta B:lle sähköpostia E:n kanssa käymänsä keskustelun perusteella. IAU:n toimintaohjeen mukaan neuvottelutuloksen hyväksyminen edellyttää Airpron työntekijöitä edustavien ammattiosastojen Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n (SLT) ja Finavian Maapalvelutyöntekijät ry:n (FIMA) hyväksyntää.

IAU:n ammattiosastot eivät ehtineet käsitellä asiaa ennen PALTA:n asettaman määräajan umpeutumista, minkä vuoksi A ilmoitti 3.6.2016 B:lle hyväksyvänsä neuvottelutuloksen niillä periaatteilla, joista hän oli keskustellut E:n kanssa.

A:n tarkoituksena oli käydä läpi neuvottelutuloksen allekirjoitustilaisuudessa E:n kanssa keskustellut IAU:n reunaehdot ja saada PALTA:lta näihin kirjallinen sitoumus sekä ratkaistua edellä mainittu kiista moniosaajuuden erillislisästä ennen neuvottelutuloksen allekirjoittamista ja sen viemistä IAU:n hallituksen käsittelyyn, kuitenkin sillä edellytyksellä, että ammattiosastot tämän ensin hyväksyisivät.

A esitti B:lle, että näistä reunaehdoista laadittaisiin pöytäkirja samalla kun neuvottelutulos allekirjoitettaisiin. Reunaehdoista sopimisen A oletti olevan vähimmäisehto sille, että neuvottelutulokselle saataisiin ainakin IAU:n ammattiosastojen hyväksyntä ja asian voisi viedä hallituksen käsittelyyn. B ei vahvistanut näin toimittavan, vaan hän ilmoitti palaavansa asiaan seuraavalla viikolla. Tämän jälkeen B ei ollut enää yhteydessä A:han. A jäi kesälomalle vasta 15.6.2016, joten PALTA:lla olisi ollut aikaa hoitaa asia.

Neuvottelutuloksen käsittely IAU:n hallituksessa

IAU:n hallitus käsitteli Airpron työehtosopimustilannetta kokouksessaan 14.6.2016, jossa A kertoi asiasta oman näkemyksensä. Kokouksen esityslistan kyseisen asiakohdan liitteinä olivat PALTA:n, JHL:n ja Pardian välinen neuvottelutulos, A:n ja B:n sähköpostikirjeenvaihto sekä JHL:n neuvottelupäällikkö F:n 10.6.2016 kirjoittama tiedote Airpron työehtosopimustilanteesta. F:n mukaan IAU ei hyväksynyt neuvottelutulosta Airpron työehtosopimuksesta. IAU:n hallitus totesi tilanteen olevan auki Airpron neuvottelutuloksen osalta ja hallitus keskusteli liittojen välisestä yhteistyöstä. Mitään päätettävää asiassa ei ollut, eikä mitään päätöstä neuvottelutuloksen hyväksymisestä myöskään tehty. Tämän jälkeen Airpron työehtosopimusasiaa käsiteltiin IAU:n hallituksen kokouksessa seuraavan kerran 8.11.2016, jossa ei kuitenkaan tehty päätöstä neuvottelutuloksen hyväksymisestä eikä Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä.

Työehtosopimustilanteen selvittely

A ilmoitti B:lle 2.8.2016 IAU:n vievän kiistan moniosaajuuslisästä työtuomioistuimen ratkaistavaksi, koska B ei koskaan vastannut 18.5.2016 esitettyyn erimielisyysneuvottelupyyntöön. B:ltä tuli vastaukseksi ainoastaan automaattinen poissaoloviesti.

A ei luopunut oletuksestaan, että neuvottelutuloksen hyväksyntä IAU:n ammattiosastoissa vaatisi vähintään edellä mainittujen reunaehtojen täyttymisen ennen asian viemistä IAU:n hallituksen käsittelyyn. A:n jäsenkirjeessä kirjoittama viesti pitää sisällään tämän reunaehtoajatuksen, mutta tätä hän ei kuitenkaan ole voinut tiedottaa sovittuaan tästä aiemmin PALTA:n E:n kanssa. Sopimustilanne on siten ollut edelleen auki IAU:n osalta. A:n ajatuksena on kuitenkin ollut se, että IAU liittyisi mukaan sopimukseen, mutta ei PALTA:n tarjoamin ehdoin.

Airpron työntekijöitä edustava IAU:n ammattiosasto Siviililentoliikenteen työntekijät ry teki 11.10.2016 päätöksen olla hyväksymättä neuvottelutulosta Airpron työehtosopimuksesta.

A ja E ovat käyneet sähköpostikirjeenvaihtoa sopimustilanteesta. Sähköpostikirjeenvaihto osapuolten välillä on kuitenkin jatkunut ja A on tuonut esille PALTA:n hyvän työmarkkinakäytännön vastaisen toimintatavan IAU:ta kohtaan Airprota koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa sekä sen, että IAU ei ole hyväksynyt sille tarjottua neuvottelutulosta.

IAU sai PALTA:lta tiedon B:n seuraajasta vasta 27.10.2016. Tiedon asiasta toimitti G, jolle Airprota koskevat asiat siirtyivät. PALTA esitti IAU:lle tapaamista Airpro-asiassa 31.10.2016, johon pyyntöön A vastasi 4.11.2016.

IAU ilmoitti PALTA:lle 15.11.2016 oman kantansa liittojen välisten työehtosopimusten tilanteesta. Tämän jälkeen IAU:n ja PALTA:n edustajat tapasivat 21.11.2016 selvitelläkseen sopimustilanteita. Tässä yhteydessä IAU:lle selvisi, että Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja allekirjoitettiin PALTA:n, JHL:n ja Pardian kesken jo 24.9.2016. Siten kantajan väite siitä, että ennen kuin allekirjoituspöytäkirja ehdittiin lähettää IAU:lle A olisi 12.10.2016 ilmoittanut, ettei IAU ole mukana Airprota koskevassa työehtosopimuksessa, oli virheellinen.

Kun IAU:lle selvisi PALTA:n työmarkkinakäytäntöön kuulumaton ja hyvien tapojen vastainen toiminta, IAU päätti sääntöjensä mukaisesti edustajistonsa päätöksellä irtautua niin kutsutusta kilpailukykysopimuksen mukaisesta keskitetystä työehtosopimusratkaisusta Airpron osalta ajalle 1.2.2017-31.1.2018. Edustajiston päätös koski sitä neuvottelutulosta, jonka PALTA, JHL ja Pardia saavuttivat 31.5.2016 ja johon liittymistä IAU:lle tarjottiin. Airprota koskeva sitova työehtosopimus on syntynyt allekirjoituspöytäkirjan solmimisella 24.9.2016. Tätä pöytäkirjaa IAU ei ole allekirjoittanut.

IAU ilmoitti PALTA:lle irtisanovansa Airpron 1.4.2014–31.1.2017 voimassaolevan työehtosopimuksen 14.12.2016 lukien ja pyysi samassa yhteydessä käynnistettäväksi neuvottelut sopimuksen uudistamiseksi.

Oikeudellinen arvio

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti tai niin, että sopimuksen sisältö merkitään osapuolten välisessä neuvottelussa laadittavaan pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työehtosopimukseen ovat sidotut ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet.

Yleisen työmarkkinakäytännön mukaisesti työehtosopimusratkaisun hyväksymisestä päättäminen kuuluu asianomaisten työnantaja- ja työntekijäliittojen hallituksille. Luonnollisesti tehty sopimus on myös sopijaosapuolten toimesta allekirjoitettava.

PALTA:n asiamies on valmisteluistunnossa väittänyt, että Airprota koskeva työehtosopimus on syntynyt, kun Pardian ja JHL:n hallitukset ja PALTA:n varatoimitusjohtaja E ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen 31.5.2016. Neuvottelutuloksen ovat allekirjoittaneet neuvotteluihin osallistuneet henkilöt, joilla kenelläkään ei ole ainakaan yksin ollut valtuutusta sopia uudesta työehtosopimuksesta liittojaan sitovasti 31.5.2016.

PALTA:n sääntöjen 15 §:n mukaan työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää PALTA:n hallituksen työvaliokunta, ellei toimitusjohtaja ole katsonut voivansa sitä hyväksyä, tai ellei hallitus ole pidättänyt hyväksymistä itsellään. PALTA:n asiamies on kertonut valmisteluistunnossa 20.1.2016, että PALTA:n E:lla on ollut valtuutus hyväksyä PALTA:n puolesta työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos. E:lla ei ole ollut PALTA:n sääntöjen nojalla kuitenkaan oikeutta hyväksyä työehtosopimusta, saati sitten PALTA:n puolesta neuvottelutuloksen allekirjoittaneella edustajalla.

IAU:n sääntöjen 18 §:n mukaan IAU:n hallitus päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sen sijaan keskitetyistä työehtosopimusratkaisuista irtautumisesta päättää edustajisto. IAU:n sääntöjen 15 §:n mukaan IAU:n nimen allekirjoittaa aina kaksi siihen oikeutettua henkilöä yhdessä. IAU:n sisäisen toimintaohjeen mukaan neuvottelutuloksen hyväksyminen edellyttää asianomaisten ammattiosastojen hyväksyntää.

IAU:n sääntöjen mukaiset menettelytavat käsitellä työehtosopimusratkaisuja vastaavat myös yleistä ja vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä. IAU:n hallituksen pöytäkirjoista 2 ja 3 on nähtävissä, että niin kutsutulla kiky-kierroksella tuli toimia liiton sääntöjen ja toiminnan periaatteiden mukaisesti. Toisin sanoen A:lle tai kenellekään muulle yksittäiselle henkilölle ei annettu valtuutusta hyväksyä edes neuvottelutulosta.

IAU:n hallitus eivätkä myöskään Airpron työntekijöitä edustavat IAU:n ammattiosastot ole hyväksyneet neuvottelutulosta. IAU:n puheenjohtajan PALTA:n edustajalle lähettämä sähköpostiviesti, jossa hän on ehdollisesti ilmoittanut IAU:n liittyvän mukaan neuvottelutulokseen Airpron työehtosopimuksesta tai hänen kirjoituksensa jäsenkirjeessä, ei täytä työehtosopimuslaissa säädettyä muotovaatimusta. Asiasta ei ole syntynyt sellaista pöytäkirjaa, joka olisi tullut yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi todetuksi.

IAU ei ole voinut tulla sidotuksi 24.9.2016 allekirjoituspöytäkirjalla syntyneeseen työehtosopimukseen pelkästään puheenjohtajansa kirjoittaman ehtoja sisältäneen sähköpostiviestin perusteella B:lle 3.6.2016. Siitäkin huolimatta, jos neuvotteluun osallistuneen A:n ilmoitus neuvottelutulokseen liittymisestä katsottaisiin päteväksi, olisi IAU:n osalta syntynyt vasta neuvottelutulos, joka olisi käsitelty IAU:n hallituksessa. Koska IAU:n hallitus ei ole kuitenkaan hyväksynyt neuvottelutulosta, on selvää, ettei IAU ole voinut tulla sidotuksi myöhemmin syntyneeseen työehtosopimukseenkaan.

Vielä vieraampaa työehtosopimustoiminnalle olisi, jos järjestö voisi tulla sidotuksi työehtosopimukseen sen perusteella, mitä sen puheenjohtaja kirjoittaa jäsenille suunnatussa kirjeessä. Siten tällaisille kirjeille tai tiedotteille ei voida antaa mitään näyttöarvoa arvioitaessa sitä, onko IAU hyväksynyt itseään sitovasti neuvottelutuloksen Airpron työehtosopimuksesta. A:n jäsenkirjeissä on myös selvästi tuotu esille se seikka, mikäli IAU:n hallitus on jostain asiasta tehnyt päätöksen.

Kuten edellä on todettu, Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja on allekirjoitettu PALTA:n, JHL:n ja Pardian kesken 24.9.2016, jolloin Airprota koskevan työehtosopimuksen voidaan katsoa syntyneen. Tätä allekirjoituspöytäkirjaa IAU:lle ei ole missään vaiheessa tarjottu allekirjoitettavaksi. Jotta IAU:n voitaisiin väittää tulleen sidotuksi Airprota koskevaan työehtosopimukseen, olisi IAU:n tullut allekirjoittaa tämä allekirjoituspöytäkirja osapuolten noudattaman yleisen työmarkkinakäytännön mukaisesti.

Lisäksi jos väitetään IAU:n yhtyneen Airprota koskevaan työehtosopimukseen, niin sopimukseen yhtyminen olisi edellyttänyt muiden osapuolten suostumusta ja kirjallista menettelyä. Tällaistakaan menettelyä ei ole tapahtunut. Näin ollen IAU:ta sitovaa sopimusta ei ole tälläkään perusteella tehty.

PALTA on täysin tietoinen siitä, että mitään neuvottelutulosta, pöytäkirjaa tai sopimusta koskien Airpron työehtosopimusta ei ole hyväksytty eikä allekirjoitettu IAU:n toimesta. PALTA on myös tietoinen siitä, että IAU on asettanut sopimukseen mukaantulolleen tietyt reunaehdot, joista se on yrittänyt saada neuvotteluja aikaan neuvottelujen alusta lähtien, mutta joista PALTA on kieltäytynyt.

Se, että PALTA ensin sopii neuvottelutuloksesta ilman IAU:ta ja myöhemmin pimittää IAU:lta Airpron työehtosopimusta koskevan allekirjoituspöytäkirjan tekemisen, osoittaa sen, että PALTA yrittää harhauttaa IAU:n mukaan sopimukseen, jonka sisältöön se ei itse ole pystynyt vaikuttamaan. Näin toimien PALTA:n tässä prosessissa mukana olleet tahot ovat rikkoneet luottamuksen ja menettäneet uskottavuutensa vakavasti otettavina neuvottelukumppaneina.

A:lle ei ole annettu nimenomaista valtuutusta, eikä A:lla ole ollut myöskään asemavaltuutusta, jonka perusteella hän olisi yksin voinut hyväksyä edes Airpron työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen IAU:ta sitovaksi. IAU:n nimen kirjoittaa yhdistyksen sääntöjen 15 §:n nojalla aina kaksi henkilöä yhdessä. Päätösvalta neuvottelutuloksen hyväksymisestä kuuluu aina IAU:n hallitukselle, joka saattaa alistaa neuvottelutuloksen jäsenäänestykseen tai edustajiston päätettäväksi. Päätösvalta myös työehtosopimukseen jälkeenpäin liittymisestä kuuluu IAU:n hallitukselle. PALTA on ollut täysin tietoinen siitä, että sen ja IAU:n väliset työehtosopimukset on hyväksyttävä liittojen sääntöjen ja vakiintuneiden menettelytapojen mukaisesti. Epäselväksi jää, mihin PALTA perustaa väitteensä IAU:n poikkeuksellisesta työehtosopimuksen hyväksymismenettelystä Airpron työehtosopimuksen osalta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. PALTA:n asiantuntija B:n sähköposti muun muassa IAU:n puheenjohtaja A:lle 31.5.2016 kello 15.31 ja sen liitteenä oleva neuvottelutulos Airpron työehtosopimusratkaisusta ajalle 1.2.2017-31.1.2018

2. IAU:n puheenjohtaja A:n sähköposti B:lle 3.6.2016 kello 9.44

3. A:n sähköposti B:lle 3.6.2016 kello 15.07 ja B:n vastaus A:lle kello 15.11.

4. IAU:n uutiskirje 11.8.2016

5. A:n sähköposti PALTA:n varatoimitusjohtaja E:lle 12.10.2016 kello 11.25

6. E:n sähköposti A:lle 12.10.2016 kello 13.32

7. IAU:n jäsenlehden Unioni numeron 2/2016 pääkirjoituksen 22.6.2016 "Rakennemuutoksen hanslankareita", kappaleet 3, 4, 7, 8 ja 9

8. IAU:n "Liity joukkoon" -jäsenhankintapaketti Airprossa

9. IAU:n uutiskirje 1.6.2016 nro 8/2016 artikkeli "Airpron muita pitemmät työajat jatkuvat edelleen – maapalvelulisä häviää"

10. Pardia ry:n hallituksen kokouksen 31.5.2016 pöytäkirjan ote ja JHL ry:n hallituksen kokouksen 30.5.-1.6.2016 sekä hallituksen sähköpostikokousten 2.6.2016 ja 7.-8.6.2016 pöytäkirjan 7/2016 ote

11. PALTA:n hallituksen kokouksen 7.9.2012 nro 4/2012 pöytäkirjan ote ja PALTA:n työmarkkinavaliokunnan kokouksen 22.3.2016 nro 2/2016 pöytäkirjan ote

12. F:n sähköposti mm. H:lle 3.6.2016 kello 14:15

13. Pardian hyväksyminen IAU:n yhtymiselle Airpro Oy:n työehtosopimukseen 29.6.2015

14. JHL:n hyväksyminen IAU:n yhtymiselle Airpro Oy:n työehtosopimukseen 26.6.2015

15. Airpro Oy:tä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja ajalle 1.2.2017 – 31.1.2018

16. Pardian hyväksyminen IAU:n yhtymiselle Airpro Oy:n työehtosopimukseen 24.1.2017

17. JHL:n hyväksyminen IAU:n yhtymiselle Airpro Oy:n työehtosopimukseen 24.1.2017

18. IAU:n uutiskirje jäsenille 2.6.2016

19. IAU:n hallituksen kokousten pöytäkirjat 7-8/2016 liitteineen

20. IAU:n hallituksen kokouksen 10/2016 pöytäkirjanote kohta 5.2

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. IAU:n puheenjohtajan A:n IAU:n, JHL:n, Pardian ja Pron puolesta lähettämä sähköposti PALTA:n B:lle 18.5.2016

2. JHL:n neuvottelupäällikön F:n tiedote Airpron työehtosopimustilanteesta 10.6.2016, kappaleet 4 ja 5

3. IAU:n puheenjohtajan A:n sähköpostiviesti PALTA:n B:lle 2.8.2016 ja B:n vastaus

4. Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n päätös 11.10.2016

5. IAU:n puheenjohtajan A:n sähköposti PALTA:n E:lle 12.10.2016 kello 16.22, E:n vastaus A:lle 14.10.2016 ja A:n sähköposti E:lle 11.11.2016

6. PALTA:n johdon assistentin I:n sähköposti IAU:n puheenjohtaja A:lle 31.10.2016 ja A:n vastaus sekä sähköposti IAU:n varapuheenjohtaja J:lle ja liittosihteeri K:lle 4.11.2016

7. IAU:n kirje PALTA:n E:lle 15.11.2016

8. IAU:n hallituksen kokouksen pöytäkirja 8.11.2016, ote IAU:n edustajiston kokouksen 25.11.2016 pöytäkirjasta sekä sen liitteenä olevasta toimintasuunnitelmasta 8.11.2016

9. IAU:n ilmoitus PALTA:n E:lle Airpron työehtosopimuksen 1.4.2014 – 31.1.2017 irtisanomisesta ja ote IAU:n hallituksen pöytäkirjasta 13.12.2016 tätä päätöstä koskien

10. IAU:n säännöt soveltuvin osin

11. IAU:n uutiskirje 15.12.2016

12. PALTA:n, JHL:n, Pardian, IAU:n ja Pron välinen Airpro Oy:tä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 8.2.2016

13. Airpro Head of HR and Training L:n sähköposti Airpron pääluottamusmies C:lle 19.1.2017

14. M:n sähköposti A:lle 26.10.2016, jonka liitteenä on Airpro Oy:n työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 1.2.2017-31.1.2018

15. luovuttu

16. Tekstiviestit 2.6.2016 A:n ja E:n välillä

17. Ote PALTA:n nettisivuilta "Kilpailukykysopimusneuvottelut", sivu 6/11

18. luovuttu

19. PALTA:n työmarkkinavaliokunnan 22.3.2016 nro 2/2016 pöytäkirjan ote (= osa V11:sta)

20. Ote JHL:n säännöistä, 13 § Liiton nimen kirjoittaminen

Kantajan henkilötodistelu

1. PALTA ry:n varatoimitusjohtaja E, todistelutarkoituksessa

2. Airpro Oy:n henkilöstöjohtaja L

3. Työsuhdejuristit Oy:n toimitusjohtaja B

4. PALTA ry:n työmarkkinapäällikkö M

5. Airpro Oy:n pääluottamusmies C, todistelutarkoituksessa

Vastaajan henkilötodistelu

1. IAU ry:n puheenjohtaja A, todistelutarkoituksessa

2. Airpro Oy:n pääluottamusmies C, todistelutarkoituksessa

3. IAU ry:n liittosihteeri K, todistelutarkoituksessa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA) ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n (IAU) välillä voimassa Airpro Oy:n työehtosopimus ajalla 1.2.2017-31.1.2018 (Airpron työehtosopimus). Tarkkaan ottaen asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko IAU yhtynyt edellä mainittuun työehtosopimukseen jälkeenpäin kirjallisesti aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti.

Asiassa on riidatonta, että Airpron työehtosopimuksen neuvottelutulos syntyi PALTA:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n (Pardia) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL) välillä 31.5.2016. IAU ja Ammattiliitto Pro ry eivät olleet enää mukana neuvotteluissa, kun neuvottelutulos syntyi.

PALTA:n neuvottelija B lähetti IAU:n toisena neuvottelijana 30.5.2016 saakka toimineelle IAU:n puheenjohtaja A:lle 31.5.2016 sähköpostiviestin, jonka mukaan IAU voi halutessaan liittyä JHL:n ja Pardian kanssa saavutettuun neuvottelutulokseen ilmoittamalla siitä perjantaihin (3.6.2016) mennessä. B:n sähköpostiviestiin on ollut liitettynä PALTA:n JHL:n ja Pardian välillä 31.5.2016 saavutettu neuvottelutulos. A lähetti puolestaan 3.6.2016 kello 15.07 seuraavan sisältöisen sähköpostiviestin B:lle: "Moi, Vahvistan tällä viestillä IAU:n liittyvän mukaan Airpron neuvottelutulokseen niillä periaattein, kuten E:n kanssa eilen keskenämme puhuimme. Allekirjoitetaan asiasta pöytäkirja ensi viikolla. Mukavaa viikonloppua, t. N".

PALTA:n mukaan IAU on yhtynyt Airpron työehtosopimukseen edellä kerrotulla A:n B:lle lähettämällä sähköpostiviestillä. IAU:n mukaan se ei ole yhtynyt Airpron työehtosopimukseen mainitulla A:nn lähettämällä viestillä, eivätkä IAU:n ammattiosastot ja IAU:n hallitus ole tehneet päätöksiä neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai työehtosopimukseen liittymisestä. IAU ei näillä perusteilla ole työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin kirjallisesti yhtynyt Airpron työehtosopimukseen, jonka IAU on katsonut solmituksi vasta 24.9.2016 allekirjoituspöytäkirjan allekirjoittamisella.

Asiassa esitetty selvitys

PALTA:n varatoimitusjohtaja E on kertonut, että hän on keskustellut IAU:n puheenjohtaja A:n kanssa sen jälkeen, kun PALTA on saavuttanut neuvottelutuloksen Airpron työehtosopimuksesta Pardian ja JHL:n kanssa. A on tuolloin kysynyt häneltä, että jos IAU tulisi mukaan työehtosopimukseen, olisiko vuoden 2015 sovintoesitykseen sisältyvän maapalvelulisän maksamista mahdollista jatkaa myös 1.2.2017 jälkeen. E oli asiasta yhteydessä Airprohon, josta kerrottiin, että kuluvan sopimuskauden aikana oli ollut tulkintaerimielisyyksiä maapalvelulisän maksamiseen liittyen. Mikäli lisän maksamisesta sovittaisiin uutena asiana 31.5.2016 saavutettuun neuvottelutulokseen, pitäisi myös tulkinnat selkiyttää, jotta erimielisyydet eivät enää jatkuisi. Tämän jälkeen E ilmoitti A:lle, että lähtökohtaisesti asiasta ollaan valmiita keskustelemaan, jos IAU tulee mukaan sopimukseen. Neuvottelut asiasta voitaisiin käydä ennen vuodenvaihdetta 2016-2017. Mikäli tulkintaerimielisyyksistä päästäisiin tällöin yksimielisyyteen, E lupasi, että lisän maksamisen jatkamiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Kyseessä olisivat olleet erilliset neuvottelut, eikä prosessi koskien lisän maksamisen jatkamista liittynyt millään tavoin IAU:n Airpron työehtosopimukseen mukaan tuloon. A on referoinut käydyn keskustelun oikein kirjallisena todisteena olevaan A:n B:lle 3.6.2016 kello 9.44 lähettämään sähköpostiviestiin, jonka ensimmäisen kappaleen mukaan "Keskustelimme Airpron sopimustilanteesta eilen illalla E:n kanssa. IAU:n osalta päätöksen JHL:n ja Pardian neuvottelutulokseen liittymisestä tai poisjäämisestä tekee Airpron työntekijöitä edustava ammattiosasto tänään kello 14. Ilmoitin heille, että maapalvelujen erillislisästä voidaan sopia ennen nykyisen sopimuskauden päättymistä työehtosopimuksen sopijaosapuolten välillä."

Kirjallisena todisteena olevan A:n B:lle ja kopiona E:lle 3.6.2016 kello 15.07 lähettämän sähköpostiviestin "Vahvistan tällä viestillä IAU:n liittyvän mukaan Airpron neuvottelutulokseen niillä periaattein, kuten E:n kanssa eilen keskenämme puhuimme. Allekirjoitetaan asiasta pöytäkirja ensi viikolla." luettuaan E on ajatellut asian olevan selvä ja että IAU:n kanssa jatkettaisiin seuraavalle sopimuskaudelle. E:lla ei ollut epäilystäkään siitä, että IAU ei olisi tullut mukaan sopimukseen.

Työmarkkinakäytännössä yhdistyksen puheenjohtaja on huolehtinut tarvittaessa mahdollisten yhdistyksen päätöksentekomekanismien asianmukaisesta täyttämisestä ja puheenjohtajan sanaan on voinut luottaa. Kilpailukykysopimusta koskevalla neuvottelukierroksella PALTA:n työmarkkinavaliokunta on valtuuttanut E:n hyväksymään työehtosopimukset PALTA:a sitoviksi.

PALTA:n, Pardian ja JHL:n mukaan Airpron työehtosopimus syntyi, kun liittojen hallinnot hyväksyivät neuvottelutuloksen 31.5.2016. Allekirjoituspöytäkirjan allekirjoittaminen oli vain muodollisuus. Kilpailukykysopimuksesta ei ollut mahdollista irtaantua enää 14.6.2016 tehdyn kattavuusarvioinnin jälkeen.

Finavian toimitusjohtaja soitti E:lle 16.9.2016 leviävästä tiedosta, jonka mukaan IAU uhkasi lähteä Airpron osalta kilpailukykysopimuksesta. E soitti A:lle ja tiedusteli, että pitäähän IAU sopimuksensa, johon A vastasi, että "pitää, pitää, uutisia tulee ja menee, unohda koko juttu".

Tämän jälkeen E sai kirjallisena todisteena olevan A:n 12.10.2016 lähettämän sähköpostiviestin, jossa A tuo väärinkäsitysten välttämiseksi E:n tietoon, että "(I)AU:lla ei ole tällä hetkellä edellytyksiä olla mukana Airpron PALTA:n, JHL:n ja Pardian allekirjoittamassa kiky-paperissa. Ammattiosasto Siviililentoliikenteen työntekijät SLT ry 012 on tehnyt tästä päätöksen, joka sitoo IAU:ta". Viestin vastaanottamiseen asti PALTA oli siinä käsityksessä, että IAU on mukana Airpron työehtosopimuksessa.

IAU:n puheenjohtaja A on kertonut, että IAU:n työehtosopimusten solmimista koskeva menettelytavat on kirjattu IAU:n sääntöihin ja että näitä menettelytapoja noudatettiin myös kilpailukykysopimusta koskevalla neuvottelukierroksella. Lisäksi IAU:n edustajisto on määritellyt vuonna 2015, että neuvottelutulosten hyväksyminen edellyttää ammattiosastojen hyväksyntää. Ammattiosastoilla on siten veto-oikeus, mutta neuvottelutuloksen hyväksyntä edellyttää sääntöjen mukaan aina myös IAU:n hallituksen hyväksynnän. IAU:ssa puheenjohtaja on aina mukana neuvotteluissa yhtenä neuvottelukunnan jäsenenä. Pienen liiton puheenjohtajan rooli on siten erilainen kuin ison liiton puheenjohtajan, joka ei osallistu työehtosopimusneuvotteluihin.

A keskusteli 2.6.2016 illalla E:n kanssa 31.5.2016 saavutettuun neuvottelutulokseen lisättävistä reunaehdoista. A ei tiennyt, miten ammattiosastot niihin suhtautuisivat, mutta sanoi, että voisi esittää ne sitoumuksetta neuvottelukunnan toiselle jäsenelle C:lle. Tämä sopi E:lle. A soitti C.lle ja kertoi, mitä hän on keskustellut E:n kanssa. C totesi, että hänen on pakko keskustella asiasta oman ammattiosastonsa kanssa. A kuvasi kirjallisena todisteena olevassa B:lle 3.6.2016 kello 9.44 lähettämässään sähköpostiviestissä E:n kanssa käydyn keskustelun sisältöä. Kaikkien ammattiosastojen olisi pitänyt ehtiä käsitellä asia, erityisesti kun tässä tapauksessa ei ole ollut edes allekirjoitettua neuvottelutulosta. C soitti A:lle ja kertoi, että ammattiosaston kokousta ei saatu kokoon. C sanoi, ettei niin kauheasti usko tähän. A ja C keskustelivat, että liittymisestä ilmoittamisen ja neuvottelutuloksen allekirjoittamisen väliaikana heillä olisi aikaa käsitellä asiaa IAU:ssa. A ja C päättivät näin ollen yhdessä neuvottelukuntana vastata, että IAU liittyy mukaan neuvottelutulokseen. Liittyminen olisi tarkoittanut neuvottelutuloksen allekirjoittamista. B:lle ehdotettiin, että neuvottelutulos allekirjoitettaisiin ensi viikolla ja sitten tehtäisiin pöytäkirja lisäehdoista. Ajatus oli, että jos C saa asian läpi omassa ammattiosastossaan, A voi viikon aikana käsitellä asiaa muiden ammattiosastojen kanssa, minkä jälkeen olisi ollut hyvät mahdollisuudet saada esitys läpi IAU:n hallituksessa. B ei kuitenkaan palannut enää asiaan, mikä johti siihen, että IAU ei voinut esittää neuvottelutulosta ammattiosastoille, eikä näin ollen myöskään ammattiosastojen puoltamaa neuvottelutulosta hallitukselle.

IAU:n liittosihteeri ja hallituksen jäsen K on kertonut, että IAU:n hallituksessa on ollut yhden kerran (14.6.2016) esillä Airpron neuvottelutulos. Kyseessä ei ollut päätöskohta. Airpron osalta esillä oli jatkoneuvottelumahdollisuus, koska oli yleinen tahto pysyä edelleen mukana Airpron työehtosopimuksessa, mutta ei 31.5.2016 syntyneen neuvottelutuloksen kautta. Kokouksessa keskusteltiin A:n ja B:n välisestä sähköpostien vaihdosta 31.5.-3.6.2016. A on kuvaillut kokouksessa, mitä asiassa on siihen mennessä tapahtunut.

IAU:n hallituksen jäsen ja Airpro Oy:n pääluottamusmies C on kertonut olleensa Airpron työehtosopimuksen neuvottelukunnan jäsen. C ei olisi voinut esittää PALTA:n, JHL:n ja Pardian välillä 31.5.2016 saavutettua neuvottelutulosta ammattiosastolle. A soitti C:lle 2.6.2016 puolen yön aikoihin ja kertoi olleensa yhteydessä E:n kanssa ja että Airpron neuvottelutulokseen voisi olla mahdollista saada reunaehtoja. A neuvoi C:tä keskustelemaan asiasta seuraavaan päivään kello 14:ään mennessä. C lupasi soittamalla käydä läpi ammattiosaston johtokunnan jäseniä, koska kokouksen järjestäminen kyseisellä aikataululla ei ollut mahdollista. A ilmoitti B:lle IAU:n yhtyvän Airpron neuvottelutulokseen, koska aikataulun puitteissa ei ollut muuta mahdollisuutta. C kertoi ammattiosaston johtokunnan jäsenille, mitä reunaehdot voisivat olla, mutta johtokunta halusi niistä mustaa valkoisella eli pöytäkirjan, että niistä on oikeasti sovittu. Tällaista pöytäkirjaa ei kuitenkaan saatu koskaan.

Neuvottelutuloksen hyväksyntä vaatii IAU:ssa kaikkien ammattiosastojen ja hallituksen hyväksynnän. C on osallistunut Airprossa työehtosopimuksen soveltamisneuvotteluihin syksyllä 2016, koska hän halusi tietää, mitä JHL ja Pardia sopivat ja koska siellä käsiteltiin myös muita Airpron asioita.

Airpro Oy:n henkilöstöjohtaja Lon kertonut, että C on osallistunut kaikkiin neljään Airpron työehtosopimuksen yrityskohtaisiin sovellutusneuvotteluihin syksyllä 2016. Neuvotteluissa on keskusteltu myös muista kuin Airpron työehtosopimusta koskevista asioista, jotka ovat koskeneet myös sopimuksen ulkopuolella olevia. C ei ole tuonut esiin Airpron suuntaan, että IAU ei olisi mukana kilpailukykysopimuksessa. L on allekirjoittanut Airpron työehtosopimuksen neuvottelutuloksen 31.5.2016. Sopimus on syntynyt tuolloin ja allekirjoituspöytäkirjan allekirjoittaminen on ollut enemmän muodollisuus.

PALTA ry:n työmarkkinapäällikkö M on kertonut hoitaneensa Airpron työehtosopimusta syksyllä 2016. M oli yhteydessä A:han elokuun viimeisellä viikolla 2016, koska hän sai Airpron henkilöstöjohtajalta tiedon, että IAU:n jäsenkirjeen mukaan moniosaajuuslisää koskeva asia olisi menossa työtuomioistuimeen. Samassa yhteydessä M kertoi A:lle tekevänsä Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan ja lähettävänsä sen allekirjoituskierrokselle. Tähän A vastasi jotenkin mumisten. A ei suoranaisesti ilmaissut, että IAU ei olisi mukana työehtosopimuksessa. Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja on lähetetty JHL:lle ja Pardialle sen päiväyksen jälkeen ja allekirjoitusten saaminen näiltä yhdistyksiltä kesti ainakin kolme viikkoa.

Työsuhdejuristit Oy:n toimitusjohtaja B on kertonut, että JHL:n ja Pardian kanssa sovittiin siitä, että IAU:lle ja Prolle tarjotaan mahdollisuutta liittyä 31.5.2016 saavutettuun neuvottelutulokseen täsmälleen sopimuspöydässä sovituilla ehdoilla. B kertoi A:lle, että IAU:lla on mahdollisuus liittyä sopimukseen. A vastasi IAU:n harkitsevan asiaa, kun he saisivat neuvottelutuloksen nähtäväksi. B lähetti neuvottelutuloksen sähköpostilla A:lle. Vastausaikaa oli 3.6.2016 asti. A:lta tuli vastaus 3.6.2016, että IAU liittyi sopimukseen. Vastauksessa ei ollut liittymiselle ehtoja tai edellytyksiä, eikä A kertonut tällaisista myöskään puhelimitse. B ei ole ollut yhteydessä A:n kanssa 3.6.2016 jälkeen.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työehtosopimukseen ovat sidottuja ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet.

PALTA:n kannetta tukeva näyttö asiassa

PALTA:n mukaan IAU on yhtynyt Airpron työehtosopimukseen edellä kerrotulla IAU:n puheenjohtaja A:n 3.6.2016 lähettämällä sähköpostilla. A:n lähettämä sähköpostiviesti on PALTA:n käsityksen mukaan täyttänyt työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn kirjallista määrämuotoa koskevan edellytyksen. PALTA on edelleen vedonnut siihen, että työmarkkinakäytännön mukaan yhdistyksen puheenjohtajan sanaan on luotettu ja että A:lla on joka tapauksessa ollut valtuutus sitoa IAU työehtosopimukseen liiton puheenjohtajan ominaisuudessa.

PALTA on katsonut kirjallisena todisteena olevien A:n kirjoittamien jäsenkirjeiden 1.6.2016, 2.6.2016 ja 11.8.2016, IAU:n liittosihteeri ja hallituksen jäsen K:n IAU:n jäsenlehti Unioniin kirjoittaman pääkirjoituksen 22.6.2016, IAU:n jäsenhankintamateriaalin sekä IAU:n hallituksen kokousten 31.5.2016 (7/2016), 14.6.2016 (8/2016) ja 13.9.2016 (10/2016) pöytäkirjojen myös osoittavan omalta osaltaan, että IAU on yhtynyt Airpron työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin katsoo, että PALTA:lle on sinänsä voinut edellä mainittujen IAU:n puheenjohtaja A:n ja IAU:n liittosihteeri ja hallituksen jäsen K:n kirjoitusten, IAU:n jäsenhankintamateriaalin ja A:n B:lle 3.6.2016 lähettämän sähköpostiviestin perusteella muodostua käsitys siitä, että IAU on mukana Airpron työehtosopimuksessa. Näin on erityisesti asian laita, kun otetaan huomioon myös PALTA:n varatoimitusjohtaja E:n ja A:n kesken käytyjen keskustelujen ja tekstiviestien sisältö. Tämä todistelu kokonaisuutena tarkasteltuna tukee PALTA:n kannetta asiassa.

Yhdistyksen yhtyminen työehtosopimukseen

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa pätevän työehtosopimukseen yhtymisen edellytykseksi on säädetty ensinnäkin kirjallinen muotovaatimus. Sen täyttyminen edellyttää, että työehtosopimukseen yhtymisestä on olemassa kirjallinen asiakirja. Siitä on käytävä ilmi se työehtosopimus, johon yhdistys yhtyy ja yhdistyksen nimenomainen ilmoitus siitä, että sen tarkoituksena on yhtyä juuri kyseiseen työehtosopimukseen. Kirjallinen muoto edellyttää myös sitä, että asiakirja varmennetaan yhdistyksen nimenkirjoitukseen oikeutettujen tai erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työehtosopimuksia koskevan kirjallisen määrämuodon noudattaminen on tarpeellista jo siitä syystä, että kollektiivisopimuksilla asetetaan velvoitteita sopijapuoliin nähden ulkopuolisille tahoille, joiden on voitava saada luotettavalla tavalla selko oikeusasemastaan (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012, s. 33 ja Kaarlo Sarkko, Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, 1973, s. 15-18.).

Toiseksi yhtyminen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin työehtosopimukseen edellyttää muun ohella sitä, että yhtyvässä yhdistyksessä tehdään sen sääntöjä noudattaen päätös yhtymisestä. Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2012:60 on katsottu, että työehtosopimusratkaisun hyväksyminen on asia, josta päättäminen kuuluu yleisen käytännön mukaan asianomaisten työnantaja- ja työntekijäliittojen hallituksille. Tämä työtuomioistuimen tuomiossa esitetty kannanotto vastaa yhdistyslain 35 §:n yleistoimivaltaa koskevaa säännöstä, jonka mukaan hallitus edustaa yhdistystä.

IAU:n säännöt

Työtuomioistuimelle kirjallisena todisteena annettujen IAU:n sääntöjen 18 §:n mukaan IAU:n hallitus päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ellei neuvottelutulosta siirretä IAU:n edustajiston tai jäsenäänestyksessä päätettäväksi. IAU:n sääntöjen 15 §:n mukaan IAU:n nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liittosihteeri, sekä se tai ne henkilöt, jotka hallitus erikseen määrää, kuitenkin kaksi aina yhdessä. IAU:n säännöt on rekisteröity, joten kaikilla sen sopimuskumppaneilla, myös PALTA:lla, on ollut mahdollisuus tarkastaa julkisesta rekisteristä se, mikä yhdistyksen toimielimistä tekee päätökset työehtosopimukseen yhtymisestä.

Näytön arviointi

Nyt käsillä olevassa asiassa B on lähettänyt A:lle 31.5.2016 PALTA:n, JHL:n ja Pardian kesken 31.5.2016 päivätyn neuvottelutuloksen. Hän ei ole lähettänyt A:lle allekirjoitettua työehtosopimusta, eikä selvitystä siitä, että työehtosopimus on hyväksytty neuvottelutulokseen osallistuneiden yhdistysten asianomaisissa toimielimissä, joilla on valta tehdä päätöksiä työehtosopimuksen solmimisesta. B:n sähköpostiviestin liitteenä ei ole ollut myöskään Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa, joka on asiassa esitetyn henkilötodistelun, erityisesti M:n todistajankertomuksen perusteella allekirjoitettu vasta syys-lokakuussa 2016.

A on puolestaan 3.6.2016 kello 15.07 lähettämässään viestissä ilmoittanut B:lle vastauksena, että IAU liittyy neuvottelutulokseen E:n kanssa sovituin periaattein. Viestin mukaan asiasta piti allekirjoittaa pöytäkirja seuraavalla viikolla, minkä B vahvisti A:lle 3.6.2016 kello 15.11 lähettämässään viestissä. Pöytäkirjaa ei kuitenkaan laadittu ilmeisesti B:n muiden kilpailukykysopimukseen liittyvien työkiireiden vuoksi, eivätkä PALTA:n ja IAU:n neuvottelukunnat enää tavanneet Airpron työehtosopimusta koskevassa asiassa kesän 2016 aikana.

E ja A ovat kertoneet yhdenmukaisesti siitä, minkälaisia keskusteluja he ovat käyneet keskenään 2.6.2016 illalla, mutta heidän kertomuksensa ovat ristiriitaiset sen osalta, mikä merkitys A:n 3.6.2016 kello 15.07 lähettämässä sähköpostiviestissä viitatuilla periaatteilla on ollut Airpron työehtosopimusta koskevaan neuvottelutulokseen yhtymisen kannalta. C:n kertomus reunaehdoista tukee A:n kertomusta. Toisaalta B on kertonut, ettei mitään ehtoja ollut. Asiassa on siten jäänyt epäselväksi se, onko IAU:n yhtymiselle Airpron työehtosopimukseen esitetty jotain lisäehtoja vai ei.

Sähköpostiviestin 3.6.2016, jolla yhtymisen työehtosopimukseen on väitetty tapahtuneen, on lähettänyt IAU:n puheenjohtaja A yksin käyttäen lempinimeään "N". IAU ei ole missään työtuomioistuimelle annetussa asiakirjassa ilmoittanut PALTA:lle neuvottelutuloksen tai Airpron työehtosopimuksen hyväksymisestä siten, että ilmoitus tai siihen liitetty asiakirja olisi allekirjoitettu IAU:n sääntöjen 15 §:n edellyttämällä tavalla, joten IAU:n sääntöjen mukainen vaatimus kahdesta nimenkirjoittajasta ei ole täyttynyt asiassa.

Työtuomioistuimessa on esitetty kirjallisina todisteina otteita IAU:n hallituksen kokousten pöytäkirjoista. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt myös se, että IAU:n hallitus olisi tehnyt päätöksen Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä.

Johtopäätös

Edellä kerrotuin perustein työtuomioistuin katsoo, että IAU ei ole yhtynyt Airpron työehtosopimukseen 1.2.2017-31.1.2018 työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin. Päädyttyään tähän lopputulokseen työtuomioistuimella ei ole tarvetta arvioida asiaa enemmälti. PALTA:n kanne asiassa on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry:n kanne on hylättävä edellä kerrotuilla perusteilla. Kuten edellä on todettu, PALTA:lle on voinut perustellusti muodostua käsitys, että IAU on mukana Airpron työehtosopimuksessa. Osa asiaa selventävästä asiakirja-aineistosta on ollut PALTA:n saatavilla vasta asian oikeudenkäynnissä työtuomioistuimessa. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi. Edellä kerrotuista syistä asianosaiset saavat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Lindström, Lallo, Lehto ja Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:22

$
0
0

Kunnallisen pääsopimuksen tulkinta
Työrauha
Työtaistelulla uhkaaminen
Valvontavelvollisuus

Diaarinumero: R 23/16
Antopäivä: 8.2.2017

Kunnan ohjeistuksen mukaan opettajien lyhytaikaiset sijaisuudet järjestetään määräämällä opettaja hoitamaan toisen opettajan työtä oman työnsä ohessa. Kunnan 330 opettajasta noin kaksi kolmasosaa allekirjoitti paikallisyhdistyksen organisoiman kieltäytymisen toisen opettajan sijaistamisesta. Opettajan tehtäviin kuuluu toisen opettajan sijaistaminen tarvittaessa ja kieltäytymisen tarkoituksena oli vastustaa kunnan henkilöstöpolitiikkaa ja säästötoimenpiteitä, joten työtaistelu kohdistui työnantajan työnjohto-oikeuteen. Lisäksi paikallisyhdistyksen tiedotteita pidettiin painostustarkoituksena laadittuina uhkauksina. Paikallisyhdistyksen organisoima sijaistamisesta kieltäytyminen oli kunnallisen virkaehtosopimuslain vastainen itsenäinen työtaistelutoimenpide.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry

ASIA

Kunnallisen pääsopimuksen tulkinta, työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.9.2016

SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET JA SÄÄNNÖKSET

Kunnallisessa pääsopimuksessa (KVTES 2014-2016) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 luku Työrauhan turvaaminen

16 § Hakukielto ja saarto

Yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sidotut eivät saa sen voimassaoloaikana toimeenpanna hakukieltoa tai saartoa, joka kohdistuu kunnan tai kuntayhtymän 1.11.1992 voimassa olleeseen johtosääntöön tai muuhun päätökseen tai joka kohdistuu sopimukseen sidotun hyväksymän suositussopimuksen, suosituksen tai mallin mukaiseen kunnalliseen sääntöön tai muuhun kunnallisen viranomaisen päätökseen.

Muutoinkin pääsopijajärjestöjen on pyrittävä yleisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloaikana niiden käytettävissä olevin keinoin estämään tai rajoittamaan niiden alayhdistysten muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin kohdistuvan hakukiellon tai saarron käyttämistä siten, että kunnan tai kuntayhtymän tärkeät toiminnot eivät vakavasti häiriinny saarron tai hakukiellon vuoksi.

Paikallisessa yhteistoimintasopimuksessa voidaan sopia, että siihen osallinen tai sen alayhdistys ei saa toimeenpanna muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin kohdistuvaa hakukieltoa tai saartoa sinä aikana, kun kunta tai kuntayhtymä noudattaa paikallista yhteistoimintasopimusta työnantajan ja sen henkilöstön välisestä yhteistoimintamenettelystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 luku

8 §

Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämäkin ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erikseen niin säädetty.

Työnsululla tarkoitetaan kunnan tai kuntainliiton toimeenpanemaa ja lakolla viranhaltijayhdistyksen kuntaan tai kuntainliittoon kohdistamaa työnseisausta, jonka tarkoituksena on vastapuolen painostaminen työriidassa keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien viranhaltijoiden kaikkien virkatehtävien suorittaminen.

Kunnan ja kuntainliiton ryhtymisestä työnsulkuun päättää kunnallinen sopimusvaltuuskunta.

Viranhaltija ei saa osallistua lakkoon muutoin kuin siihen ryhtyneen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Kangasalan kunnalla on kahdeksan alakoulua, kaksi yläkoulua, yksi yhtenäinen peruskoulu ja lukio. Opetushenkilöstöön kuuluu noin 330 opettajaa, joista suurin osa työskentelee perusopetuksessa. Kangasalan kunnanhallitus hyväksyi 15.12.2014 henkilöstösäästöjä koskevat ohjeet ja täyttölupaohjeistuksen. Ohjeiden tavoitteena oli välttämättömien henkilöstösäästöjen toteuttaminen ja ne sisälsivät muun ohessa menettelytapaohjeistuksen opettajien lyhytaikaisten sijaisten palkkaamisesta. Ohjeiden mukaan opettajien lyhytaikaiset sijaisuudet järjestetään lähtökohtaisesti määräämällä opettaja hoitamaan toisen opettajan työtä oman työnsä ohessa. Ohjeistusta täsmennettiin kunnanhallituksen päätöksellä 10.8.2015 edellä mainitun periaatteen lyhytaikaisten sijaisuuksien hoitamisesta pysyessä kuitenkin ennallaan.

OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n tiedotteissa 23.9. ja 19.11.2015 ohjeistetaan toisen opettajan sijaistamiseen vain opettajan suostumuksella. Jälkimmäisessä ohjeessa suositellaan opettajan suostumaan sijaistamiseen vain äkillisissä tilanteissa siihen saakka, kunnes sijainen saadaan hankittua. Noin kaksi kolmasosaa Kangasalan kunnan opettajista allekirjoitti paikallisyhdistyksen organisoiman kieltäytymisen toisen opettajan tehtävien hoitamisesta.

Asiaa käsiteltiin OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n edustajien sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n pääluottamusmiehen neuvotteluissa 25.11.2015. Työnantaja totesi virkasuhteisten opettajien velvollisuuksiin kuuluvan virkatehtäviensä hoitamisen, joihin voi kuulua myös toisen opettajan sijaistaminen. OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n mukaan järjestö on kehottanut opettajia kieltäytymään sijaisuudesta muissa kuin rajatuissa erityistilanteissa. OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry on neuvottelussa ottanut vastuun toimenpiteestä ja todennut, ettei yksittäiseen viranhaltijaan voi kohdistaa kurinpitomenettelyä, esimerkiksi antaa varoitusta tehtävien laiminlyömisen vuoksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos lähetti valvontailmoituksen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:lle 2.12.2015 ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle 13.1.2016. Valvontakirjeissä todettiin kysymyksessä olevan laiton työtaistelutoimi. Järjestöjä velvoitettiin ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee OAJ Kangasalan paikallisyhdistys ry:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta;

- tuomitsee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä;

- tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja OAJ Kangasalan paikallisyhdistys ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvoitteen rikkomisesta; ja

- velvoittaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1.425 eurolla korkoineen.

Perusteet

Laittomalla työtaistelutoimenpiteellä uhkaaminen on itsenäinen laiton työtaistelu sekä kohteen että muodon osalta. OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n organisoima opettajien työtehtävistä kieltäytyminen on laiton työtaistelutoimenpide, joka rinnastuu osittaiseen lakkoon. Työtaistelun tarkoituksena on ollut vastustaa Kangasalan kunnan henkilöstöpolitiikkaa ja välttämättömiä säästötoimenpiteitä. Työtaistelun syyksi on ilmoitettu kunnan aikaisemmin toteuttamat leikkaukset opetustoimessa ja opetusryhmien koot. Työnantaja vastaa henkilöstön ottamisesta ja myös välttämättömistä sijaisjärjestelyistä. Järjestöllisenä toimenpiteenä organisoitu tehtävistä kieltäytyminen on laiton työtaistelutoimenpide, jolla pyritään virkaehtosopimuslain vastaisesti vaikuttamaan työnjohto-oikeuteen ja töiden järjestelyyn.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n olisi tullut laittomalla työtaistelulla uhkaamisesta tiedon saatuaan ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry tai Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry eivät ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry edesauttoi ohjeistuksellaan kiellettyä työtaistelutoimenpidettä ohjeistamalla sijaistamisen olevan opettajan suostumuksen varaista.

Työtaistelutoimenpiteen uhasta on merkittävää haittaa Kangasalan kunnan opetustyön järjestämiselle, joka on kunnan perusopetuslain mukainen velvoite myös opettajan poissaolotilanteissa. Opetuksen henkilöstöjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen. Se, että työnantaja joutuu opetusjärjestelyissä huomioimaan viranhaltijoiden mahdollista kieltäytymistä työtehtävästä, vaikeuttaa ja vaarantaa opetuksen lainmukaista järjestämistä. Haitta konkretisoituu eri tavalla erilaisissa tilanteissa. Työtaistelun uhka, epävarmuus sijaisjärjestelyistä ja mahdolliset kieltäytymiset aiheuttavat vahinkoa Kangasalan kunnalle ja opetuspalveluja käyttäville kuntalaisille.

Opettajien virkavelvollisuutena on kunnallisen viranhaltijalain mukaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitaminen. Työnantaja määrää viranhaltijan tehtävät eikä niistä voida sopia toisin. Viranhaltijan työrauhavelvoite on absoluuttinen. Opetustyöhön ei sovelleta työaikalakia (työaikalaki 605/1998 2 § Poikkeukset soveltamisalasta ja HE 34/1996 2 §:n yksityiskohtaiset perustelut). Opetustyössä ei ole säännöllistä työaikaa, eikä opettajille korvata lisä- tai ylityötä työaikalakiin tai työ- tai virkaehtosopimusmääräysten perusteella.

OAJ:N KANGASALAN PAIKALLISYHDISTYS RY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry on vaatinut, että kanne hylätään ja että Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 7.500 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Jotta oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet voidaan turvata, opettajan poissaolo vaatii aina sijaisjärjestelyn. Kangasalan kunnanhallituksen päätös olla palkkaamatta sijaisia myös ennalta tiedettyihin opettajien poissaoloihin johtaa lainvastaisiin opetusjärjestelyihin.

Paikallisyhdistyksen päätös ei ole ollut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu lakkopäätös tai virkaehtosopimuslainsäädännön vastainen järjestöllinen painostustoimenpide. Mikäli paikallisyhdistyksen tiedotteet voitaisiin katsoa työtaistelutoimiksi, ne olivat saartotoimia, jotka eivät kohdistuneet voimassa oleviin virkaehtosopimusmääräyksiin. Näin ollen paikallisyhdistyksen toimet olivat laillisia järjestöllisiä toimenpiteitä. Kysymys ei ole työtaistelutoimenpiteestä tai sillä uhkaamisesta. Virkaan kuuluvista tehtävistä ei ole kieltäydytty ja ne on kehotettu hoitamaan.

Kunnallisen viranhaltijalain mukaan viranhaltijan on suoritettava omaan virkasuhteeseen

kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja

määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Lain esitöiden (HE 196/2002 vp) mukaan työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluu oikeus määrätä

miten, missä ja milloin työtä tehdään sekä oikeus työnteon ja työtulosten laadun valvontaan.

Opettajan virkavelvollisuuksiin ei kuulu toisen opettajan tehtävien hoito ilman suostumusta. Työnantaja ei voi myöskään työnjohto-oikeuden nojalla määrätä toisen opettajan tehtäviä hoidettavaksi yhtä aikaa opettajan omien tehtävien kanssa. Tämä olisi myös opettajan työturvallisuuden ja työssäjaksamisen kannalta kohtuutonta.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on Opettaja-lehden tiedotteissaan ja luottamusmiestiedotteissaan ilmaissut edellä mainitun kannan lähes kymmenen viimeisen vuoden ajan. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole aiemmin ilmoittanut olevansa eri kannalla, joten Kunnallinen työmarkkinalaitos on hyväksynyt sen, että OTO-tehtävän määrääminen opettajalle edellyttää aina tämän suostumusta.

OTO-tehtävästä on sovittu maksettavaksi erillinen palkkio, joka osoittaa, että kyseessä on työaikalaissa tarkoitettu lisä- tai ylityö. Työaikalakia sovelletaan myös opettajien työhön siltä osin kuin työtä tehdään työpaikalla. OTO-tehtäviä tehdään työpaikalla, jolloin opettaja on työaikalain piirissä. Työaikalain poikkeussäännös koskee vain sitä osaa opettajan työstä, joka voidaan tehdä opettajan valitsemana aikana ja opettajan valitsemassa paikassa.

Ylityötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella. Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Kangasalan kunta säästösyistä päättänyt, että opettajien poissaoloihin ei saa palkata sijaisia, joten lisä- tai ylityönä tehtävien OTO-tehtävien teettämiselle ei ole työaikalaissa tarkoitettua työn laadusta tai muista erittäin pakottavista syistä johtuvaa tarvetta.

Paikallisyhdistys suositteli tiedotteessa, että opettajat huolehtivat oman työn ohella toisen opettajan luokasta äkillisissä tilanteissa siihen saakka, kunnes sijainen saadaan. Perusteena tälle menettelylle on kunnan suuret opetusryhmät sekä aikaisemmin toteutetut suuret leikkaukset opetustoimessa, jotka ovat merkittävästi heikentäneet oppilaiden subjektiivisten oikeuksien toteutumista.

Mikäli paikallisyhdistyksen toimet tulisivat pysyvän työrauhavelvoitteen kautta arvioitavaksi, kyseessä voisi olla ainoastaan niin sanottu vastatoimi. Vastatoimi oli oikeasuhtainen, kun otetaan huomioon paikallisyhdistyksen tiedotteen sisältö. Kangasalan kunnalle ei aiheutunut paikallisyhdistyksen toimista taloudellista vahinkoa, eikä opetuksen järjestäminen vaikeutunut, koska opettajat hoitivat kiireelliset sijaisuudet entiseen tapaan.

Mikäli paikallisyhdistyksen toimet katsottaisiin sellaisiksi virkaehtosopimuslain vastaisiksi toimiksi, josta aiheutuisi virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaisia seuraamuksia, tulisi seuraamukset jättää 21 §:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä tuomitsematta.

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 750 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on yhtynyt OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n vastauksen perusteissa esitettyyn ja esittänyt lisäksi seuraavaa.

OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n päätös ei ole ollut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu lakkopäätös tai muukaan virkaehtosopimuslainsäädännön vastainen järjestöllinen painostustoimenpide. Näin ollen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:llä ei ole ollut valvontavelvollisuutta asiassa. Kysymys ei ole työtaistelutoimenpiteestä tai sillä uhkaamisesta. Virkaan kuuluvista tehtävistä ei ole kieltäydytty ja ne on kehotettu hoitamaan.

Mikäli paikallisyhdistyksen toimet katsottaisiin sellaisiksi virkaehtosopimuslain vastaisiksi toimiksi, joita Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry olisi ollut velvollinen valvomaan, ja josta voisi aiheutua virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaisia seuraamuksia, tulisi seuraamukset jättää tuomitsematta kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä.

OPETUSALAN AMMATTILIITTO OAJ RY:N VASTAUS

Opetusalan Ammattiliitto OAJ ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan Opetusalan Ammattiliitto OAJ ry:n oikeudenkäyntikulut 750 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Opetusalan Ammattiliitto OAJ ry on yhtynyt Kangasalan paikallisyhdistys ry:n vastauksen perusteissa esitettyyn ja esittänyt lisäksi seuraavaa.

OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n päätös ei ole ollut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu lakkopäätös tai muukaan virkaehtosopimuslainsäädännön vastainen järjestöllinen painostustoimenpide. Näin ollen Opetusalan ammattiliitto OAJ ry:llä ei ole valvontavelvollisuutta asiassa. Kysymys ei ole työtaistelutoimenpiteestä tai sillä uhkaamisesta. Virkaan kuuluvista tehtävistä ei ole kieltäydytty ja ne on kehotettu hoitamaan.

Mikäli paikallisyhdistyksen toimet katsottaisiin sellaisiksi virkaehtosopimuslain vastaisiksi toimiksi, joita Opetusalan Ammattiliitto OAJ ry olisi ollut velvollinen valvomaan, ja josta voisi aiheutua kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaisia seuraamuksia, tulisi seuraamukset jättää tuomitsematta kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:ssä mainittujen edellytysten täyttyessä tuomitsematta.

TODISTELU

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjalliset todisteet

1. OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n tiedote 23.9.2015

2. OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n tiedote 19.11.2015

3. Opetustoimen sijaisohje ja siihen liittyvät OAJ:n paikallisyhdistysten kannanotot 25.11.2015

4. Kangasalan kunnan OVTES perusopetuksen tehtävänkuvaus

5. Sivut 8 ja 9 OAJ:n ohjeista "Työaika ja palkka – joka jäsenen sopimusopas"

6. KVTES 2014-2016 VII luku 1 § soveltamisohje

7. Kuntatyönantaja-lehden artikkeli 6/2005

8. Kuntatyönantaja-lehden artikkeli 4/2009

9. OVTES 2012-2013, Yleiskirjeen 27/2011 liite 1

10. Kangasalan kunnan henkilöstöjohtaja A:n ja sivistystoimen johtaja B:n sähköpostiviesti 3.10.2016 kello 17:18 (täydentää todistetta K4)

OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n kirjalliset todisteet

1. Kangasalan kunnanhallituksen päätös 10.8.2015 § 241

2. Länsi-Suomen aluehallintoviraston päätös LSSAVI/3577/06.06.01/2015, s. 6, 1. kappale

3. Tiedote Opettaja-lehdessä 7/2007

4. OAJ:n lukuvuositiedote 2008-2009

5.-7. OAJ:n luottamusmiestiedotteet 2011-2015

8. OVTES (2014-2016) osio A § 24

OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Työoikeuden professori C:n asiantuntijalausunto 24.3.2016

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu, uusi kirjallinen todiste

Kunnallinen työmarkkinalaitos on 10.10.2016 nimennyt kantajan kirjalliseksi todisteeksi 10 Kangasalan kunnan henkilöstöjohtaja A:n ja sivistystoimen johtaja B:n sähköpostiviestin 3.10.2016 kello 17:18, jonka todistusteemaksi on nimetty se, että perusopetuksen opettajien tehtävänkuvaan kuuluu myös toisen opettajan sijaistaminen tarvittaessa. Vastaajan mukaan uusi kirjallinen todiste täydentää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen aiemmin nimettyä kirjallista todistetta 4.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

ja OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry ovat vastustaneet uuden kirjallisen todisteen vastaanottamista, koska Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole nimennyt edellä mainittua kirjallista todistetta todisteeksi asian valmisteluistunnossa 21.9.2016, eikä esittänyt sellaisia syitä, jotka olisivat estäneet todisteen esittämisen asian valmistelun aikana.

Työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n mukaan jos asianosainen tahtoo esittää todisteen, jota ei ole valmistelussa ilmoitettu, on se viivytyksettä ennen pääkäsittelyä saatettava työtuomioistuimen ja vastapuolen tietoon sekä samalla ilmoitettava, mitä todisteella halutaan näyttää toteen ja ne syyt, jotka ovat estäneet sen ilmoittamisen valmistelussa.

Nyt kysymyksessä oleva asia ratkaistaan asianosaisten suostumuksella työtuomioistuimesta annetun lain 26 §:n nojalla neuvotteluistunnossa pääkäsittelyä toimittamatta. Työtuomioistuin on asian valmisteluistunnossa 21.9.2016 varannut asianosaisille tilaisuuden kommentoida valmisteluistunnon pöytäkirjaa 10.10.2016 mennessä. Uudeksi kirjalliseksi todisteeksi nimetty sähköpostiviestikirjeenvaihto on käyty vasta valmisteluistunnon jälkeen 3.10.2016, minkä vuoksi kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole voinut nimetä kirjeenvaihtoa kirjalliseksi todisteeksi vielä 21.9.2016 toimitetussa valmisteluistunnossa. Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on nimennyt uuden kirjallisen todisteen työtuomioistuimen valmisteluistunnon pöytäkirjan kommentoinnille asettaman määräajan puitteissa ja uusi kirjallinen todiste täydentää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen aiemmin nimeämää kirjallista todistetta 4.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on toimittanut uuden kirjallisen todisteen työtuomioistuimen ja vastapuolen tietoon työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla viivytyksettä ennen asian ratkaisemista ja hyväksyy Kunnallisen työmarkkinlaitoksen nimeämän uuden kirjallisen todisteen 10. Kangasalan kunnan henkilöstöjohtaja A:n ja sivistystoimen johtaja B:n sähköpostiviestin 3.10.2016 kello 17:18 kirjalliseksi todisteeksi.

Pääasia

Perustelut

Oikeudelliset lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Kunnallisen pääsopimuksen (KVTES 2014-2016) 16 §:n mukaan virka- ja työehtosopimukseen sidotut eivät saa sen voimassaoloaikana toimeenpanna hakukieltoa tai saartoa, joka kohdistuu kunnan tai kuntayhtymän 1.11.1992 voimassa olleeseen johtosääntöön tai muuhun päätökseen tai joka kohdistuu sopimukseen sidotun hyväksymän suositussopimuksen, suosituksen tai mallin mukaiseen kunnalliseen sääntöön tai muuhun kunnallisen viranomaisen päätökseen. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämäkin ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erikseen niin säädetty.

Kangasalan kunnanhallitus hyväksyi 15.12.2014 ohjeet, joiden mukaan opettajien lyhytaikaiset sijaisuudet järjestetään lähtökohtaisesti määräämällä toinen opettaja hoitamaan sijaisuutta oman työnsä ohessa. Asiassa on riidatonta, että noin kaksi kolmasosaa OAJ Kangasalan paikallisyhdistys ry:n jäsentä allekirjoitti yhdistyksen ohjeistuksillaan 23.9.2015 ja 19.11.2015 organisoiman kieltäytymisen toisen opettajan tehtävien hoitamisesta. Asiassa on näin ollen ratkaistava, oliko OAJ Kangasalan paikallisyhdistys ry:n ohjeissa 23.9.2015 ja 19.11.2015 kysymys laittomasta työtaistelutoimenpiteestä tai sellaisella uhkaamisesta.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Kirjallisena todisteena esitetyn Kangasalan kunnan henkilöstöjohtaja A:n ja sivistystoimen johtaja B:n sähköpostiviestin (K10) mukaan perusopetuksen ja lukion tehtävänkuvaukset on laadittu ja hyväksytty vuonna 2007. Opettajan perustehtävät todetaan opettajille tietoon saatettavassa OVTES-tehtävänkuvauksessa (K4), jonka mukaan opettaja huolehtii toisen opettajan tehtävistä tarvittaessa. Työtuomioistuin katsoo OVTES-tehtävänkuvauksen perusteella, että opettajan virkavelvollisuutena on virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitaminen. Näin ollen opettajan tehtäviin kuuluu myös toisen opettajan tehtävistä vastaaminen tarvittaessa ja perusteeton sijaistamisesta kieltäytyminen voidaan katsoa työnantajan työnjohto-oikeuden vastustamiseksi.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain työrauhavelvoitetta koskeva 9 §:n säännös on käytännössä yhdenmukainen työehtosopimuslain vastaavan määräyksen kanssa. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä säädetään kuitenkin lisäksi niin sanotusta virkamiehen pysyvästä työrauhavelvollisuudesta. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on niin erikseen säädetty.

Virkamiesten pysyvä työrauhavelvollisuus on todettu myös työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä (esimerkiksi TT 2006:107, TT 2001:65 ja TT 2000:55). Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun otetaan huomioon pysyvä ja virkaehtosopimuksesta johtuva työrauhavelvollisuus yhdessä, virkamiesten työrauhavelvollisuus on sopimuksen voimassa ollessa likipitäen absoluuttinen (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012, s. 213).

Asiassa on selvitetty, että työtaistelun syynä ovat olleet Kangasalan kunnan aiemmat leikkaukset opetustoimessa ja opetusryhmien koot ja työtaistelun tarkoituksena oli vastustaa Kangasalan kunnan henkilöstöpolitiikkaa ja säästötoimenpiteitä. Työtaistelu kohdistui siten työnantajan työnjohto-oikeuteen ja näin ollen muihin kuin kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:ssä tarkoitettuihin sopimuksenvaraisiin asioihin.

Työtuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön (TT 2015:99, TT 2014:155 ja TT 2014:137) mukaan työtaistelulla uhkaaminen on itsenäinen työtaistelutoimenpide, jos uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi. Ottaen huomioon edellä kerrotut mielenilmauksen taustalla olleet tapahtumat, työtuomioistuin katsoo, että Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on ollut perusteltu aihe pitää OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n tiedotteita 23.9.2015 ja 19.11.2015 (K1-2) painostamistarkoituksessa tehtyinä uhkauksina. Työtaistelun uhalla on myös ollut käytännön vaikutuksia, koska työnantaja on joutunut ryhtymään järjestelyihin opetuksen turvaamiseksi niissä tapauksissa, joissa opettajat mahdollisesti kieltäytyvät sijaistamisesta.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että OAJ Kangasalan paikallisyhdistys ry:n 23.9.2015 ja 19.11.2015 ohjeistama toisen opettajan sijaistamisesta kieltäytyminen on ollut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin vastainen itsenäinen työtaistelutoimenpide.

Valvontavelvollisuus

Asiassa on riidatonta, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt valvontailmoituksen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:lle 2.12.2015 ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle 13.1.2016. Valvontakirjeissä on todettu, että kysymyksessä on ollut laiton työtaistelutoimi. Järjestöjä velvoitettiin ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Riidatonta on lisäksi, että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry ilmoitti 7.12.2015 ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry 14.1.2016 Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle kirjeitse, ettei asiassa ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin, koska kyse ei ole kunnallisen virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaisesta työtaistelusta, jota koskisi kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukainen valvontavelvollisuus.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n menettelyssä oli kyse kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetusta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Koska Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry eivät ole työtaistelusta tietoisina ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi, ne ovat laiminlyöneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Edellä on todettu OAJ Kangasalan paikallisyhdistys ry:n tieten rikkoneen kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvoitetta sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n laiminlyöneen kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, joiden vuoksi hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta tai tuomita tavanomaista alhaisempana. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n mukaisesti huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen ja kunnan koko.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry ja OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla OAJ Kangasalan paikallisyhdistys ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 1.000 euroa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta;

- tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 1.500 euroa kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 1.500 euroa kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä; ja

- velvoittaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n OAJ:n Kangasalan paikallisyhdistys ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1.425 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Vainio, Aarto, Hämäläinen ja Helenius jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.


TT 2017:21

$
0
0

Kanteen peruutus

Diaarinumero: R 150/15
Antopäivä: 6.2.2017

Kanteen peruutus.

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

KUULTAVA

Assemblin Finland Oy

TT 2017:23

$
0
0

Tehtäväkohtainen palkka
Työtehtävien muutos
Valvontavelvollisuus

Diaarinumero: R 42/16
Antopäivä: 13.2.2017

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien työsopimussuhteiset tehtävät oli muutettu heidän omasta aloitteestaan viroiksi. Samassa yhteydessä kuntouttavaa työtoimintaa koskevien päätösten tekeminen siirtyi ohjaajille. Myös kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä oli kasvanut. Sanottujen muutosten johdosta kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävien vaativuuden ei kuitenkaan tuomion perusteluissa kerrotuista syistä katsottu muuttuneen olennaisesti. Kaupunki ei ollut näin ollen rikkonut Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, kun se ei ollut tarkistanut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tehtäväkohtaista palkkaa. Kanne hylättiin.

Koska kaupunki ei ollut menetellyt KVTES:n vastaisesti, ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ollut laiminlyönyt asiassa val­vontavelvollisuuttaan.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Rauman kaupunki

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.12.2016

Pääkäsittely 12.1.2017

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (1.3.2014–31.1.2017) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU PALKKAUS YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan / työntekijän tehtävien vaativuus. Katso 9 §.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Viranhaltijan / työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan / työntekijän tehtävien vaativuus.

Soveltamisohje

1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen. Se kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtävänkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen.

Tehtäväkuvaukset laaditaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan/työntekijän tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmien edustajan kanssa.

Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle/työntekijälle hänen pyynnöstään. Työntekijän tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. I luvun 10 § ja viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta, ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).

Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa.

Työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäväkuvaukset pidetään ajantasaisena. Kun työntekijän/viranhaltijan tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös ko. henkilön tehtävänkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutuksen tehtäväkohtaisiin palkkoihin. (ks. palkkausluvun 10 § Olennainen muutos tehtävässä).

2 Vaativuustekijät

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Osaaminen

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.

Yhteistyötaidot

Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 Arviointijärjestelmä ja arviointi

Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka avulla tehtävien vaativuuden arviointi voidaan suorittaa.

Suositeltavaa on käyttää tehtävien vaativuuden kokonaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.

Eri vaativuustekijöillä voi olla erilaiset painoarvot. Työn edellyttämällä osaamisella on suurin painoarvo.

Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu. Tehtävien vaativuuden arviointi voidaan ulottaa koskemaan kunkin palkkaliitteen eri palkkahinnoittelukohdassa olevia tehtäviä, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään, esim. toimistoalan palkkahinnoittelukohdissa 01TOI010 ja 01TOI020 sekä ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelukohdissa 06RU0020-06RU0060. Paikallisesti voidaan kuitenkin käyttää myös laajempaa vertailua, mikäli sitä yhteisesti pidetään tarkoituksenmukaisena.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkinta valtaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon.

Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 4 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖSTÖ, SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PERUSPALVELUHENKILÖSTÖ JA LÄÄKEHUOLLON HENKILÖSTÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön palkkahinnoittelu

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät

Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat sosiaalisen tuen, ohjauksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen tehtävistä.

Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.

04SOS050 Peruspalkka

1.3.2014......1.7.2014......1.7.2015......1.2.2016

2 085,92 €....2 105,92 €...2 180,92 €....2 196,92 €

Tähän ryhmään voivat kuulua esim. sosionomi (AMK), jota edeltäviä koulutusnimikkeitä ovat olleet sosiaalialan ohjaaja, sosiaaliohjaaja, sosiaalikasvattaja ja kehitysvammaisten ohjaaja, sekä sosiaalityön palveluohjaaja, koulun kasvatusohjaaja, lastensuojelun perhetyöntekijä, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja johtava/vastaava ohjaaja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A, B ja C toimivat Rauman kaupungin (työnantaja) sosiaali- ja terveysviraston kuntouttavan työtoiminnan ohjaajina. Työsopimussuhteiset tehtävät muutettiin viroiksi 1.8.2014 lukien. Muutoksen yhteydessä ohjaajille siirtyi aiemman valmisteluvastuun sijasta virkavastuulla tapahtuva kuntouttavan työtoiminnan päätöksentekovastuu. Lisäksi ohjaajien asiakasmäärä lisääntyi.

A, B ja C esittivät 4.6.2014 työnantajalle tehtäväkohtaisen palkan tarkistamista työtehtävien vaativuuden olennaisen muutoksen johdosta. Työnantaja ei tarkistanut palkkoja.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, lisäsikö muutos olennaisesti A:n, B:n ja C:n tehtävien vaativuutta ja rikkoiko työnantaja KVTES:n II palkkausluvun 10 §:n 1 momentin määräystä jättämällä tarkistamatta A:n, B:n ja C:n tehtäväkohtaisen palkan.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

Riidatonta on, että Rauman kaupungilla kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävän palkkahinnoittelukohta on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät 04SOS050, jonka peruspalkka oli 1.7.2014 alkaen 2.105,92 euroa. Raumalla suoritettiin vuonna 2011 tehtävien vaativuuden arviointi, jolloin edellä mainitun hinnoittelukohdan tehtävät jaettiin kolmelle eri vaativuustasolle (I, II ja III), joista taso I on vaativin. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävä sijoitettiin vaativuustasolle II.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Rauman kaupunki on rikkonut KVTES:n II palkkausluvun 10 § 1 momentin määräystä laiminlyödessään tarkistaa kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien A:n, B:n ja C:n tehtäväkohtaista palkkaa, vaikka edellä mainittujen henkilöiden tehtävät olivat 1.8.2014 lukien muuttuneet vaativammiksi kyseisessä sopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla;

- tuomitsee Rauman kaupungin maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden rikkomisesta; ja

- velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 9.344 eurolla korkoineen.

Perusteet

A:n, B:n ja C:n tehtävien vaativuus muuttui olennaisesti 1.8.2014 lukien. Olennaisin muutos oli valmisteluvastuun muuttuminen päätöksentekovastuuksi. Se, että päätökset eivät ole valituskelpoisia, korostaa entisestään tehtävän vastuullisuutta. Pelkästään tämä vastuun kasvaminen on sellainen tekijä, jonka johdosta tehtävien vaativuustason voidaan katsoa olennaisesti muuttuneen. Arvioinnissa on lisäksi huomioitava asiakasmäärän kasvu sekä muut virkavastuun myötä tulleet lisävastuutekijät.

KVTES-palkkausjärjestelmäoppaassa yksilöidään perusteet, joilla tehtävien voidaan katsoa muuttuvan olennaisesti vaativammiksi. Tehtävän vaativuus lisääntyy muun muassa, jos tehtävän hoito edellyttää lisäosaamista, vastuu ja vaikuttavuus lisääntyvät ja työn ominaisuudet tulevat entistä haasteellisimmiksi. Vastuun lisääntyminen on oleellinen kriteeri arvioitaessa tehtävän muuttumista olennaisesti vaativammaksi.

Työnantajan ilmoittama peruste ohjaajien palkan tarkistamisesta kieltäytymiselle ei ole virkaehtosopimuksen mukainen. Työnantajan määrittelemät tehtäväkohtaiset vaativuustasot sekä niihin liittyvät tehtäväkohtaiset palkkataulukot eivät voi olla peruste sille, että työnantaja voisi vapautua palkan tarkistamisesta tilanteessa, jossa työtehtävät muuttuvat olennaisesti vaativammaksi. Vaativuustason I palkan euromääräinen alaraja ei määrittele vaativuustasolle II sijoitetun tehtävän tehtäväkohtaista enimmäispalkkaa. Vaikka ohjaajien palkka olisi ollut jo ennen muutosta työnantajan määrittelemällä niin sanotulla maksimitasolla, olisi palkkaa tullut muutosten myötä tarkistaa ylöspäin. Virkaehtosopimus tai KVTES-palkkausjärjestelmäopas eivät myöskään sisällä minkäänlaista poikkeussäännöstä tai ohjetta siitä, että työnantaja voisi vapautua palkantarkistamisvelvollisuudesta.

Työnantajan kanta mahdollistaisi sen, että työnantaja voisi muuttaa oleellisia työtehtäviin liittyviä työ- ja virkasuhteen ehtoja vaativammaksi ilman tehtävästä maksetun palkan tarkistusvelvollisuutta, mikäli tehtävästä maksettu palkka olisi jo saavuttanut aiemmin työnantajan määrittelemän maksimitason. Työnantajan palkan tarkistamisen laiminlyönti rikkoo KVTES II luvun 9 §:n ja 10 §:n mukaisia työnantajan palkanmaksuun liittyviä velvoitteita.

Rauman kaupunki on tiennyt tai ainakin sen olisi täytynyt tietää, ettei sen virkaehtosopimuksen tulkinta ole oikea. Se on menettelyllään tieten rikkonut virkaehtosopimusta.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Kunnallinen työmarkkinalaitos on viimeistään sopijapuolten välisissä neuvotteluissa saanut tiedon tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiseen liittyvästä erimielisyydestä. Se ei ole tällöin eikä myöhemminkään antanut oikeaa soveltamisohjetta tai pyrkinyt muutoinkaan oikaisemaan työnantajan virheellistä menettelyä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Rauman kaupunki ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.375 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien palkkaus

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus, joka perustuu ajantasaiseen tehtävänkuvaukseen. Tehtävän vaativuus arvioidaan käyttäen paikallista arviointijärjestelmää, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.

Jos tehtäväkokonaisuus muuttuu vähäistä merkittävämmin, tehtäväkuvausta tarkistetaan. Samalla arvioidaan, onko uuden tehtäväkokonaisuuden myötä myös tehtävän vaativuus muuttunut. Yleensä tehtävän vaativuus voi lisääntyä, jos tehtävän hoito edellyttää lisää osaamista, erityiskoulutusta, tehtävissä vaaditaan laajempia tai monipuolisempia yhteistyötaitoja, vastuu ja vaikuttavuus lisääntyvät tai työolosuhteet ja työn ominaisuudet tulevat entistä haasteellisimmiksi.

Muutoksen olennaisuutta arvioidaan vertaamalla aikaisempia ja muuttuneita tehtäväkokonaisuuksia ja -alueita. Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan, mikäli vaativuuden arviointi osoittaa, että tehtävä on muuttunut olennaisesti vaativammaksi.

KVTES:n mukaan tarkoitus on, että tehtävien vaativuuden arviointia ja arviointijärjestelmää koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti. Rauman kaupungissa työn vaativuuden arviointijärjestelmä ja siihen liittyvät tehtävänkuvaukset on laadittu yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa.

Työtehtävien muutos 1.8.2014

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien työsopimussuhteiset tehtävät muutettiin viroiksi 1.8.2014. Työtehtävien sisältö säilyi muutoin täysin ennallaan, mutta ohjaajien tehtäviin lisättiin päätöksenteko-oikeus. Tehtävänkuvausta muutettiin vain lisäämällä siihen merkintä "päätösten tekeminen". Muutos tehtiin ohjaajien toivomuksesta eikä se lisännyt olennaisesti tehtävän vaativuutta. Ohjaajien tehtävät ovat sosiaalihuollon vaativia ammattitehtäviä, eivätkä ne sisällä koordinointi- tai työnjohdollista vastuuta.

Vaativuustason II, jolle kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat kuuluvat, vaativuustekijöitä ovat seuraavat:

- erityisen laaja ja monipuolinen osaamisalue,

- työtä tehdään kahden eri hallintokunnan tai eri tulosalueiden välissä

- erityisen laaja asiakaskunta, joka voi "kävellä sisään" tai varata ajan ilman lähetettä

- päivystystä tai akuuttityötä, jossa vaaditaan itsenäistä ja nopeaa päätöksentekoa

- itsenäistä viranhaltijapäätösten tekoa

- itsenäinen vastuu budjetin seurannasta

- vastuuhenkilönä toimiminen.

Tason I työnvaativuuden arviointitekijöitä ovat edellä mainittujen lisäksi koordinointi- ja työnjohdollinen vastuu (esimiestehtävät).

Rauman kaupunki ei ole määritellyt palkkojen ala- tai ylärajoja vaativuustasojen I–III tehtäville. Tehtäväkohtaiset palkat olivat 22.12.2016 seuraavat:

- I vaativuustaso 2.455,09 – 2.936,00 euroa

- II vaativuustaso 2.316,07 – 2.371,68 euroa, ja

- III vaativuustaso 2.196,92 – 2.260,45 euroa.

Ohjaajat tekevät päätöksiä ohjelmalla, jonka automaattitekstiin lisätään vain asiakkaan keskeiset tiedot. Päätöstä ei valmistella tai perustella, eivätkä päätökset ole valituskelpoisia. Päätöksenteko on pieni osa laajempaa kuntoutuksen toteuttamista. Kuntouttava työtoiminta, sen sisältö, tukipalvelut ja muu kuntoutus rakentuu moniammatillisena yhteistyönä, jonka lopuksi päätökset tehdään.

Työmäärä yksikössä on jonkin verran lisääntynyt. Työmäärän lisääntymiseen liittyvää kuormitusta on kuitenkin helpotettu palkkaamalla muun muassa työkykykoordinaattori ja projektityöntekijöitä, jotka toteuttavat kuntouttavaa työtoimintaa ja jakavat näin ollen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien työtaakkaa sekä kompensoivat päätösten tekemiseen kuluvaa työaikaa.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien kanssa samalla työn vaativuuden arviointitasolla II ovat esimerkiksi sosiaalitoimiston aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajat, joiden tehtäviin kuuluu sosiaalityön neuvonta ja sosiaalipäivystysvastuu sekä perustoimeentulotuen että täydentävän toimeentulotuen päätösoikeus. Täydentävän toimeentulotuen päätökset vaativat oikeudellista harkintaa ja ovat valituskelpoisia. Aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajien tehtäväkohtainen palkka on sama kuin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajilla (22.12.2016: 2.371,68 euroa).

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien muuttuneet tehtävät vastaavat vaativuudeltaan sosiaalitoimiston aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajien työtä. Tehtäväkokonaisuus ei muuttunut olennaisesti vaativammaksi heidän siirtyessään työsuhteesta virkaan, minkä vuoksi tehtäväkohtaista palkkaa ei ole ollut syytä tarkistaa KVTES II luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Ohjaajien tehtävät eivät edellytä aikaisempaa enemmän osaamista tai koulutusta, eikä tehtävä vaadi aikaisempaa laajempia tai monimuotoisempia yhteistyötaitoja. Vastuu ja vaikuttavuus eivät myöskään ole lisääntyneet olennaisesti, eivätkä tehtävät ole myöskään muuttuneet vaativammiksi. Huomioitavaa on myös, että kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat ovat jo aiemmin valmistelleet ja antaneet kaikki päätöksentekoa varten tarvittavat tiedot.

KVTES-palkkausjärjestelmäoppaan tarkoituksena on toimia oheis- ja koulutusmateriaalina KVTES:n paikallisessa soveltamisessa ja tulkinnassa, eikä se ole KVTES:n osa.

Hyvityssakosta

Mikäli työnantajan katsottaisiin rikkoneen KVTES:n määräyksiä, hyvityssakkovaatimukset tulee joka tapauksessa hylätä.

TODISTELU

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Viranhaltijan päätös 16.2.2015 EN (A) / 150036

2. Viranhaltijan päätös 19.2.2015 MAR (B) / 150026

3. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien 02/2015 päivitetty tehtävänkuvaus

4. Kuntouttava työtoiminta: prosessin toimintaohjelomake sekä prosessikaavio

5. Sosiaalitoimiston aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajien tehtävänkuvaus

Kantajan henkilötodistelu

1. C, Rauman kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja

Vastaajien henkilötodistelu

1. D, Rauman kaupungin aikuis- ja perhetyön päällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) II luvun 10 §:n 1 momentin mukaan, jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Kolmen Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa työskentelevän kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan työsopimussuhteiset tehtävät muutettiin heidän omasta aloitteestaan viroiksi 1.8.2014 lukien. Riidatonta on, että ennen muutosta kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat valmistelivat ja sosiaalityöntekijät tekivät kuntouttavaa työtoimintaa koskevat päätökset. Muutoksen seurauksena kuntouttavaa työtoimintaa koskevien päätösten tekeminen siirtyi sosiaalityöntekijöiltä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajille. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä kasvoi 1.8.2014 jälkeen.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävien vaativuus muuttunut olennaisesti 1.8.2014 lukien. Jos tehtävien vaativuus on muuttunut olennaisesti, riidatonta on, että tehtäväkohtaisen palkan tulee nousta.

Vaativuusarviointi KVTES:n mukaan

KVTES:n II luvun 9 §:n soveltamisohjeen 1 kohdan 5. kappaleessa on määrätty menettelystä, jota on noudatettava työntekijän tai viranhaltijan tehtäväkokonaisuutta muutettaessa. Määräyksen mukaan tällöin tarkistetaan kyseessä olevan henkilön tehtävänkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi, minkä jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Määräyksen lopussa on viitattu nyt käsiteltävä olevan asian kannalta keskeiseen olennaista muutosta tehtävissä koskevaan II luvun 10 §:ään. Määräyksestä käy ilmi, että tehtävän muuttuessa arvioidaan, miten tehtävän kokonaisvaativuus on muuttunut.

KVTES:n edellä sanotun soveltamisohjeen 2 kohdassa on määritelty vaativuustekijät, jotka otetaan huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa. Näitä ovat pääsäännön mukaan osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin), työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävän vaativuuden muuttumisen perusteet

JUKO ry on vedonnut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävän vaativuuden olennaisen muuttumisen perusteena siihen, että työn vastuu ja vaikutukset ovat lisääntyneet, työ edellyttää lisäosaamista ja työn ominaisuudet ovat tulleet entistä haasteellisimmiksi verrattuna 1.8.2014 edeltäneeseen tilanteeseen.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja C on kertonut, että edellä mainitut muutokset ovat johtuneet päätösten tekemiseen liittyvästä vastuusta, asiakasmäärän kasvusta ja verkostotyön merkityksen korostumisesta. Työn vaikutukset ja vastuu sekä osaamisvaatimukset ovat kasvaneet päätösten tekemiseen liittyvän virkavastuun johdosta. Työ on itsenäisempää kuin aiemmin, koska sosiaalityöntekijä on enää mukana prosessissa ainoastaan tarvittaessa. Asiakas- ja päätösmäärien kasvamisen myötä verkostotyö asiakkaiden ja yhteistyötahojen (esimerkiksi Kela) kanssa on entistä ratkaisevammassa osassa, mikä on myös lisännyt tehtävän vastuuta, sen edellyttämää osaamista ja yhteistyötaitoihin kohdistuvia vaatimuksia.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Rauman kaupunki ovat katsoneet, että kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävien vaativuus ei ole muuttunut kantajan väittämällä tavalla. Rauman kaupungin aikuis- ja perhetyön päällikkö D on kertonut, että päätöksenteko-oikeuden siirtyminen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajille ei ole lisännyt tehtävän vaativuutta. Muita muutoksia tehtäviin ei ole tullut. Sosiaalityöntekijän tuki työhön ei ole vähentynyt. Kyse on edelleen moniammatillisen tiimin osana työskentelystä. Koska kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat eivät ole prosessinjohtajia, heidän kanssaan on sovittu, että hankalissa tilanteessa moniammatillinen tiimi tulee aina selvittämään asiaa. Tehtävien vaativuusarvioinnin II vaativuustasoon, johon kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tehtävä sijoittuu, on kuulunut jo aiemmin vaativuustekijänä itsenäinen viranhaltijapäätösten teko.

Päätös kuntouttavasta työtoiminnasta

Päätöksen luonne

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) säädetään työ- ja elinkeinotoimiston sekä kunnan velvollisuudesta tehdä pitkään työttömänä olleelle henkilölle yhdessä hänen kanssaan aktivointisuunnitelma työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi. Lain 9 §:n mukaan, jos aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, siitä on kirjattava suunnitelmaan muun muassa kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka, kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto sekä kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus.

D on kertonut, että työtoiminnan alkaessa yhteistyössä asiakkaan kanssa tehdään aktivointisuunnitelma. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat asiakkaan lisäksi työvoima-asiantuntija prosessinjohtajana, kunnan virkailija, usein sosiaalityöntekijä ja mahdollisesti muiden ammattiryhmien edustajia (esim. terveydenhoitaja). Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ei voi olla yksin vastuussa kyseisestä prosessista. D:n mukaan kuntouttavaa työtoimintaa koskevien päätösten osalta on mietitty, tarvitseeko asiasta edes tehdä viranhaltijan päätöstä, sillä laki kuntouttavasta työtoiminnasta ei tällaista edellytä. Palvelusopimuksen tai vastaavan asiakirjan tekeminen, josta ilmenee kuntouttavan työtoiminnan sisältö, voisi olla riittävää.

Työtuomioistuin toteaa, että kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaan kuntouttavan työtoiminnan sisältö kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Laissa ei ole säädetty velvollisuutta tehdä päätöstä kuntouttavasta työtoiminnasta.

Päätöksenteko-oikeuden siirtäminen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajille

C on kertonut, että ennen 1.8.2014 kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat antoivat asiakkaan ja työpaikan kanssa sovitusta kuntouttavasta työtoiminnasta tiedot (päivä- ja tuntimäärät sekä työtoimintapaikka) sosiaalityöntekijälle päätöksen tekemistä varten. Sosiaalityöntekijän päätöksen tekemisessä kesti muutamasta päivästä jopa neljään viikkoon, mistä johtuen asiakas saattoi muuttaa mieltään ja olla ottamatta kuntouttavan työtoiminnan paikkaa vastaan. Muuttamalla kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien toimet viroiksi ja järjestämällä heille päätöksenteko-oikeus haluttiin edellä mainittua prosessia nopeuttaa asiakkaan hyväksi.

D on kertonut, että kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat itse toivoivat muutosta päätöksenteko-oikeuteen, koska kokivat sen helpottavan työtään ja vievän jopa vähemmän aikaa, kun ei tarvinnut muistutella sosiaalityöntekijöitä päätösten tekemisestä. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat olivat jo aiemmin vieneet päätöstä koskevat tiedot sosiaalityöntekijälle ja nyt he vain laittoivat ne itse koneelle. Päätökseen kirjataan aktivointisuunnitelmassa sovitut asiat. Kuntouttavan työtoiminnan päätöksissä on pikemminkin kyse sopimusten tekemisestä kuin sosiaalityössä yleensä tehtävistä päätöksistä, jotka edellyttävät yksityiskohtaisia perusteluja.

Työtuomioistuin katsoo asiassa tulleen selvitetyksi C:n ja D:n kertomuksilla, että päätöksenteko-oikeus siirrettiin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajille lähinnä siksi, että sen koettiin sujuvoittavan heidän työtään. Päätösten laatimisen osalta kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tehtävät ovat muuttuneet lähinnä siten, että 1.8.2014 jälkeen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat ovat itse kirjanneet päätökseen ne tiedot, jotka he ovat aiemmin vieneet sosiaalityöntekijälle kirjattavaksi. Tältä osin muutos tehtävässä on siis ollut lähinnä tekninen.

Päätöksen vaikutus asiakkaan toimeentuloon

C on kertonut, että kuntouttavan työtoiminnan päätöksellä on vaikutusta asiakkaan toimeentuloon. Myönteisen päätöksen johdosta asiakas saa taloudellisia etuuksia (työmarkkinatuki, korotusosa ja matkakorvaus, joka on 9 euroa/päivä). Kuntouttavan työtoiminnan sääntöjen rikkomisen jälkeen tehtävä työtoiminnan keskeyttämispäätös taas johtaa siihen, että asiakas menettää työmarkkinatuen mahdollisesti jopa kolmeksi kuukaudeksi. Tieto päätöksestä menee työ- ja elinkeinotoimiston kautta Kelalle. Keskeyttämispäätöksiä tehdään noin 10 vuodessa. Jos menettely on toistuvaa, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja voi esittää, että toimeentulotuen perusosasta vähennetään 20-40 prosenttia.

D on kertonut, että kuntouttavaa työtoimintaa koskevasta päätöksestä ei voi johtua päivärahan menettämistä. Päätös ei ole valituskelpoinen. Mahdolliset sanktiot esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisestä määräytyvät työttömyysturvalain ja toimeentulotuesta annetun lain perusteella, ja näistä on omat valitustiensä. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tekemä keskeyttämispäätös on toimiston sisäisesti omaksuttu käytäntö. Asian voisi myös kirjoittaa asiakaskertomukseen. Kuntouttavan työtoiminnan lopettamisesta on jo ennen keskeyttämispäätöstä sovittu asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kesken.

C ja D ovat siis kertoneet eri tavoin siitä, mikä merkitys kuntouttavaa työtoimintaa koskevalla päätöksellä on työtoimintaan osallistuvan asiakkaan taloudelliseen asemaan.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa on viitattu työttömyysturvalain ja toimeentulotuesta annetun lain säännöksiin taloudellisista etuuksista (ks. esim. lain 2­-4, 10, 18 ja 28 §). Etuuksien myöntäminen ja seuraamukset esimerkiksi kieltäytymisestä osallistua aktivointisuunnitelmaan merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan määräytyvät työttömyysturvalain ja toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti. Valitusoikeus päätöksistä on näissä laeissa säädetyn mukainen.

Työtuomioistuin toteaa, että taloudellisista etuuksista tehdään edellä mainituissa laeissa säädetyt valituskelpoiset päätökset. Kuntouttavaa työtoimintaa koskevalla päätöksellä ei ole näin ollen suoraa vaikutusta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan asiakkaan toimeentuloon.

Päätöksen tekemiseen liittyvä virkavastuu

Kantaja on vedonnut yhtenä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tehtävän vaativuuden olennaisen muuttumisen perusteena siihen, että kuntouttavan työtoiminnan ohjaajilla on ollut 1.8.2014 jälkeen virkavastuu tekemistään päätöksistä. Vastaajat ovat katsoneet, että käytännössä kuntouttavasta työtoiminnasta tehtävästä päätöksestä ei voi aiheutua virkavastuun perusteella seuraamuksia kuntouttavan työtoiminnan ohjaajalle.

Työtuomioistuin on edellä todennut, että kuntouttavasta työtoiminnasta ei ole lain mukaan välttämätöntä tehdä päätöstä ja että tehdyistä päätöksistä ei ole suoria vaikutuksia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan taloudelliseen asemaan. Asianosaisten vetoamien seikkojen sekä C:n ja D:n kertomusten perusteella on jäänyt epäselväksi, millä tavoin virkavastuu voisi liittyä erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa koskevan päätöksen tekemiseen. Virkavastuuta koskevien säännösten (esim. perustuslain 118 § ja rikoslain 40 luku) mukaan viranhaltijan vastuuta ei ole rajattu vain päätöksentekoon, vaan myös kaikenlainen muu menettely virassa on virkavastuun alaista. Työtuomioistuin siten arvioi, ettei kuntouttavan työtoiminnan päätöksenteon uudelleen järjestäminen ole laadullisesti tai muuten sanottavasti vaikuttanut työtoiminnan ohjaajien virkavastuuseen. Toisaalta asiassa ei ole väitettykään, että palvelussuhdelajin muuttuminen virkasuhteeksi sinänsä merkitsisi työtehtävien vaativuuden olennaista muutosta.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien työn määrä

C on kertonut, että kuntouttavan työtoiminnan päätösten ja asiakkaiden määrät ovat olleet seuraavat: vuosi 2013: 383 päätöstä ja 189 asiakasta, vuosi 2014: 473 päätöstä ja 226 asiakasta, vuosi 2015: 715 päätöstä ja 355 asiakasta, vuoden 2016 marraskuun loppuun mennessä: 843 päätöstä ja 399 asiakasta. Ennen 1.8.2014 päätökset teki kuusi sosiaalityöntekijää ja 1.8.2014 alkaen kolme kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 päätösten määrä on noin kaksinkertaistunut ja päätöksentekijöiden määrä puolittunut. Työkykykoordinaattorin ja projektityöntekijöiden palkkaaminen ei ole juurikaan helpottanut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien työtaakkaa.

D on kertonut, että kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä on noussut koko ajan. Samalla henkilöstöä on lisätty kuntouttavan työtoiminnan toteutukseen. Vuonna 2016 kuntouttavassa työtoiminnassa oli 420 asiakasta, joista vähintään puolet oli muilla ohjaajilla. Näin ollen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien asiakasohjaustyö ei ole lisääntynyt asiakasmäärän suhteessa. Myös työntekotavat ovat muuttuneet: asiakaskäynnit ovat vähentyneet ja toimistorutiinit on siirretty pois kuntouttavan työtoiminnan ohjaajilta toimistosihteereille. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan työn vaativuus on saattanut jopa vähentyä, sillä asiakkaan kanssa ei tehdä enää niin intensiivistä lähityötä. C:n kertoma päätösmäärien kasvusta pitää sinänsä paikkansa.

D on edelleen kertonut, että kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien työaika on riittänyt hyvin tehtävien hoitamiseen. Vuonna 2016 kunta velvoitti pitämään palkattomia talkoo- tai säästövapaita kuusi päivää, minkä lisäksi A pystyi pitämään neljä palkatonta vapaata ja B kuusi palkatonta vapaata. Lisäksi vuonna 2017 kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa osallistuu 10 päivää kestävään työkykykoordinaattorikoulutukseen. Koulutuksesta keskusteltaessa he eivät ole tuoneet esille, että eivät selviäisi työmäärästä tai että pitäisi miettiä sijaista koulutuksen ajalle.

Asiassa on riidatonta, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä on kasvanut 1.8.2014 jälkeen. Työtuomioistuimessa on tullut C:n ja D:n kertomana näytetyksi, että asiakas- ja päätösmäärän kasvu on ollut tuntuva. Määrät ovat noin kaksinkertaistuneet vuodesta 2013 vuoteen 2015, ja kasvu on jatkunut edelleen vuonna 2016. Kasvun johdosta päätösten tekemiseen on kulunut aiempaa suurempi osa työajasta. Myös verkostotyön merkitys on voinut kasvaa asiakasmäärän kasvun johdosta. Kun samaan aikaan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien muita työtehtäviä on vähennetty asiakaskäyntien määrää supistamalla, siirtämällä työtehtäviä toimistosihteereille ja palkkaamalla lisätyövoimaa, työtuomioistuin katsoo, että muutosta on tapahtunut lähinnä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien työtehtävien painotuksessa, eikä niinkään tehtävien määrässä. Tätä tukee myös se D:n kertomana näytetyksi tullut seikka, että kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat ovat suoriutuneet tehtävistään normaalissa työajassa. On otettava huomioon myös, ettei työn määrä sellaisenaan ole KVTES:n ja sen soveltamisohjeen mukainen tehtävien vaativuustekijä.

Verrokkiryhmä

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Rauman kaupunki ovat vedonneet siihen, että kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien muuttuneet tehtävät ovat vastanneet vaativuudeltaan samaan hinnoittelukohtaan kuuluvien ja samaa tehtäväkohtaista palkkaa saavien sosiaalitoimiston aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajien työtä, johon on kuulunut esimerkiksi toimeentulotuen valituskelpoisten päätösten tekeminen. JUKO ry on katsonut, että vastaajien vetoamalla vertailulla ei ole merkitystä asiassa, vaan on ainoastaan verrattava kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tehtäviä ennen ja jälkeen 1.8.2014 tapahtuneen muutoksen.

KVTES:n II luvun 9 §:n soveltamisohjeen arviointijärjestelmää ja arviointia koskevan 4 kohdan mukaan tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu. Soveltamisohjeen tehtäväkohtaisesta palkasta päättämistä koskevan 5 kohdan mukaan tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa.

Työtuomioistuin katsoo KVTES:n edellä kerrotuista määräyksistä johtuvan, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien ja aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajien tehtäväkohtaisten palkkojen on oltava tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Sanottu seikka tulee siten ottaa huomioon myös nyt käsillä olevaa tapausta arvioitaessa.

D on kertonut, että KVTES:n mukaisesti suoritetussa tehtävän vaativuusarvioinnissa sosiaalitoimiston aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajan tehtävän kokonaispistemäärä on sama, 36 pistettä, kuin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan. Aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajilla on toimeentulotuen päätösoikeus. Kyseiset päätökset edellyttävät hyvin laajamittaista asiakastilanteen selvittelyä ja juridista perustelua. Päätökset ovat muutoksenhakukelpoisia. Niiden tekeminen on vaativampaa kuin kuntouttavan työtoiminnan päätösten. Lisäksi aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajien tehtävään kuuluu vaativan sosiaalipäivystyksen hoitaminen.

Työtuomioistuimessa on selvitetty D:n kertomana, että aikuis- ja perhetyön ohjaajien tehtäviin kuuluu asiakkaiden taloudelliseen asemaan vaikuttavien valituskelpoisten päätösten tekeminen ja sosiaalipäivystyksen hoitaminen. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan ja aikuis- ja perhetyön ohjaajan tehtäväkohtaiset palkat ovat saman suuruiset, ja aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaajan tehtävään kuuluvat edellä mainitut vaativat tehtävät. Työtuomioistuin katsoo, että nämä seikat eivät puolla kanteessa mainittujen viranhaltijoiden tehtäväkohtaisen palkan tarkistamista koskevaa vaatimusta.

Johtopäätökset

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo, että Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa työskentelevien kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tehtävien kokonaisvaativuus ei ole olennaisesti muuttunut 1.8.2014 lukien tätä edeltävään aikaan verrattuna. Näin ollen Rauman kaupunki ei ole rikkonut KVTES:n II luvun 10 §:n 1 momenttia, kun se ei ole tarkistanut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tehtäväkohtaista palkkaa edellä mainitusta ajankohdasta lukien.

Koska Rauman kaupunki ei ole menetellyt KVTES:n vastaisesti, ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan, joten esitetyt hyvityssakkovaatimukset on hylättävä perusteettomina.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Rauman kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikulujen määrä 5.375 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Rauman kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.375 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Vainio, Aarto, Komulainen ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:24

$
0
0

Lakko
Työrauha

Diaarinumero: R 122/16
Antopäivä: 13.2.2017

Tehtaan työntekijöiden työtaistelun syynä oli uuden työaikamallin käyttöönotto, joten työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työaikamääräyksiin. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

ABB Oy:n Vaasan tehtaan Protection ja Connection -yksikön työntekijöiden lakosta ilmoitettiin työnantajalle ensimmäisen kerran torstaina 31.3.2016. Lakonuhka koski perjantaita 1.4.2016 ja maanantaita 4.4.2016. Työnantaja vaati pääluottamusmiestä ryhtymään toimiin lakon estämiseksi. Perjantaina 1.4.2016 työnantajan tietoon tuli uusi lakonuhka koskien maanantaita 4.4.2016 ja tiistaita 5.4.2016. Työnantaja vaati pääluottamusmiestä uudelleen ryhtymään välittömästi toimiin lakon estämiseksi.

Yhtiössä työskennellään päivätyössä sekä kaksi- ja kolmivuorotyössä. Lakko alkoi kolmivuorotyön yövuorossa sunnuntaina 3.4.2016 kello 23.00. Viimeinen työvuoro, josta työntekijät olivat poissa, päättyi keskiviikkona 6.4.2016 kello 6.30. Tämän jälkeen työntekijät palasivat työhön työvuorojensa mukaisesti.

Lakossa oli päivätyössä ja kaksivuorotyön aamuvuorossa 61 työntekijää, kaksivuorotyön iltavuorossa 26 työntekijää ja kolmivuorotyön yövuorossa 2 työntekijää. Lakkoon osallistui yhteensä 89 työntekijää, joista 88 kuuluu Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:een, joka on valinnut tehtaalle pääluottamusmiehen. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies osallistuivat lakkoon.

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:llä on 1.600 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:n ensisijaisesti työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja joka tapauksessa toissijaisesti niiden laiminlyönnistä hyvityssakkoon; ja

- velvoittaa Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry on ensisijaisesti rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja joka tapauksessa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyömällä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies osallistuivat lakkoon. Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajien menettelystä.

Työnantaja ei esittänyt uhkailuja irtisanomisista, tuotannon siirrosta tai toiminut muutenkaan paikallisen sopimuksen mukaisesti. Työaikamallin muutostarpeista keskusteltiin paikallisesti useita kertoja. Työaikamallin kehitysprojektissa olivat mukana pääluottamusmies ja kaksi työntekijöiden edustajaa. Lisäksi paikalliset osapuolet olivat yhteydessä liittoihin. Työaikamallin muutoksella mahdollistettiin tehtaan suuri-volyymiseen valmistukseen soveltuvan linjamallisen tuotantomallin toiminta, laadun parantaminen markkinoiden vaatimalle tasolle sekä parannettiin tehtaan kilpailukykyä.

Työtaistelu kohdistui voimassa olleen työehtosopimuksen työaikamääräyksiin. Lakolla pyrittiin myös painostamaan työnantajaa työehtosopimuksen vastaisesti työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Lakosta aiheutui vahinkoa menetettyinä työtunteina yhteensä 1.356 tuntia ja saamatta jääneenä liikevaihtona noin 800.000 euroa sekä vahinkoa toimituskyvyn ja asiakastyytyväisyyden heikkenemisenä. Hyvityssakon määrää arvioitaessa tulee sitä korottavana ottaa huomioon lakon kesto.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on myöntänyt, että Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvoitettaan.

Perusteet

Mielenilmauksen syynä oli työnantajan piittaamattomuus paikallisesta sopimuksesta sekä irtisanomisilla uhkailu. Työnantaja oli ilmoittanut ottavansa käyttöön uuden työaikamallin, jolla työntekijöiden liukuma-aika lyhennettiin tunneista muutamiin minuutteihin. Työnantaja ei kuitenkaan aikonut irtisanoa voimassa olevaa paikallista sopimusta työaikamallista, koska se olisi edellyttänyt paikallisen sopimuksen irtisanomista kaikista yksiköistä. Niinpä työnantaja päätyi jättämään voimassa olevan paikallisen sopimuksen huomiotta ja ottaa yksipuolisella ilmoituksella käyttöön voimassa olevasta paikallisesta sopimuksesta poikkeavan työaikamallin.

Pääluottamusmies ilmoitti yksikön johtajalle uuden työaikamallin rikkovan paikallista sopimusta, ja laativansa asiasta erimielisyysmuistion. Yksikön johtaja ilmoitti vastineeksi siirtävänsä kaiken käsityönä tehtävän tuotannon ulkomaille.

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee huomioida työnantajan antama aihe mielenilmaisulle. Työnantaja menetteli työehtosopimuksen ja voimassa olevan paikallisen sopimuksen vastaisesti ottaessaan yksipuolisella päätöksellä voimassa olevasta paikallisesta sopimuksesta poikkeavan työaikajärjestelyn. Työntekijöillä ei ollut mahdollisuutta käyttää työehtosopimuksen mukaisia keinoja erimielisyyden ratkaisemiseen, koska se olisi yksikön johtajan uhkauksen mukaan johtanut mittaviin irtisanomisiin, kun tuotantoa olisi siirretty ulkomaille.

Siten mielenilmaus oli työntekijöiden ainoa keino osoittaa, etteivät he hyväksy työnantajan toimintaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

ABB Oy:n Vaasan tehtaan Protection ja Connection -yksikössä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi sunnuntaina 3.4.2016 kello 23.00 ja päättyi keskiviikkona 6.4.2016 kello 6.30. Työtaisteluun osallistui yhteensä 88 Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:n jäsentä.

Työtaistelun syynä oli uuden työaikamallin käyttöönotto. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työaikamääräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.500 euroa.

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Aaltonen, Äimälä, Lallo, Lehto ja Stenholm jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:25

$
0
0

Kanteen tutkiminen
Käsittelyratkaisu
Oikeudenkäyntiväite
Työtuomioistuimen toimivalta

Diaarinumero: R 138/15
Antopäivä: 16.2.2017

Asiassa oli kysymys työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä koskevasta riidasta. Luottamusmiessopimukseen ei sisältynyt määräystä, jonka perusteella työsopimuksen purkamiseen sovellettavia työsopimuslain säännöksiä olisi otettu luottamusmiessopimuksen osaksi. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä sanamuotoa laajemmasta tulkinnasta. Kanne jätettiin tutkimatta (ks. TT 2015:129).

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJA

Sosiaalialan Työnantajat ry

KUULTAVA

Kuivannon Kotosa Oy

ASIA

Työsuhteen päättämistä koskeva riita

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sosiaalialan Työnantajien ja Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN:n, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ja Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestön välisen 1.3.2014–31.2.2017 voimassa olevan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen liitteenä olevassa luottamusmiessopimuksessa ovat muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen asema

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräysten rikkomisen

johdosta on mahdollista vain, jos luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta purkuperusteillakaan (TSL 8:1) noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10. Kohtien 1 - 9 määräykset koskevat myös työsuojeluvaltuutettua.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A:n työsuhde Kuivannon Kotosa Oy:ssä on alkanut 24.6.2010. A:n työsopimukseen kirjattu työtehtävä on ollut "lähihoitaja/yötyö/ ohjaaja". A on tehnyt pääasiallisesti yövuoroa. Kuivannon Kotosa Oy on yksityinen tehostettua asumispalvelua mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarjoava yritys. Palvelukoti Huvikumpu Oy osti Kuivannon Kotosa Oy:n liiketoiminnan syyskuussa 2013. Uusi yrittäjä, B, otti yrityksen johtoonsa lokakuun 2013 alussa.

A valittiin työpaikan työsuojeluvaltuutetuksi 29.1.2014.

Työnantaja antoi 18.3.2014 varoitukset A:lle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle. Varoituksen perusteeksi työnantaja ilmoitti negatiivisen ilmapiirin luomisen ja ylläpitämisen työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella sekä epäasiallisen käyttäytymisen. A reklamoi saamastaan varoituksesta 24.3.2014. Työpaikalla pidettiin 28.3.2014 tilaisuus, jossa keskusteltiin edellä mainituista asioista ja sovittiin siitä, että A:lle annettu varoitus peruttiin.

Työnantaja antoi A:lle 7.5.2014 varoituksen, jonka antamisen syyksi työnantaja ilmoitti negatiivisen ilmapiirin luomisen muiden työntekijöiden kustannuksella sekä epäasiallisen käyttäytymisen työnantajaa ja työntekijöitä kohtaan. A ei ottanut varoitusta vastaan ja hän kiisti sen aiheettomana. Tuossa tilaisuudessa ei ollut mukana luottamusmiestä. Varoitusta käsiteltäessä 13.5.2014 läsnä olivat myös työpaikan luottamusmies ja varaluottamusmies.

A jäi viikkovapaalle 7.5.2014. Tämän jälkeen A jäi sairauslomalle siten, että hän oli sairauslomalla 14.5.2014–19.5.2014 ja 21.5.2014–6.6.2014. Työnantaja purki A:n työsopimuksen 22.5.2014. Työnantaja ilmoitti A:n työsuhteen purkamisen perusteeksi epäasiallisen käyttäytymisen jatkamisen varoituksesta huolimatta erityisesti työnantajaa ja lähiesimiestä kohtaan, mutta myös muita työntekijöitä kohtaan sekä negatiivisen ilmapiirin luomisen ja kirjoituksen julkisessa mediassa, jotka ovat työnantajan mielestä johtaneet lopullisesti luottamuksen menetykseen.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko työnantajalla ollut oikeus päättää A:n työsuhde. Erimielisyysneuvottelut on käyty paikallisesti 22.5.2014 ja liittojen välillä 18.2.2015.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että työnantaja Kuivannon Kotosa Oy on purkanut A:n työsuhteen vastoin työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen säännöksiä, ja

- velvoittaa Sosiaalialan Työnantajat ry:n korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työtuomioistuimen toimivalta

Asian ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan eikä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) kannetta pidä jättää tutkimatta.

Työtuomioistuimen ratkaisulla TT 2015:129 ei ole merkitystä tämän asian ratkaisemisen kannalta, koska kysymyksessä on ollut eri työehtosopimus. Tuossa asiassa todistelun kohteena ei niinkään ole ollut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohta, vaan asiassa on esitetty todistelua työsuhteen päättämisen perusteista. Tuossa asiassa ei ole ratkaistu nyt käsiteltävänä olevassa asiassa esillä olevaa kysymystä.

A:n työsuhteen päättämistä koskeva riita on ollut vireillä käräjäoikeudessa, mutta vastaajan ja kuultavan asiamies on tuolloin ilmoittanut kantajalle, että asia on ollut vireillä väärässä tuomioistuimessa. Tuolloin vastaaja on katsonut, että kysymyksessä on työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluva keskusneuvotteluasia. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohdassa on sovittu sen sanamuotoa laajemmasta tulkinnasta ja se täydentää työsopimuslakia purkamisperusteita koskevin osin. Keskusneuvotteluissa osapuolten välillä on vallinnut yksimielisyys siitä, että kyseessä on keskusneuvotteluasia.

Pääasia

Työnantajalla ei ole ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaista erittäin painavaa syytä

purkaa A:n työsopimusta. A:n työsuhteen ongelmat ovat alkaneet sen jälkeen, kun hän tuli valituksi työsuojeluvaltuutetuksi.

Oikeudenkäyntikulut

Kantaja on laittanut jutun vireille käräjäoikeudessa, josta se on otettu pois sen vuoksi, että vastaajan ja kuultavan asiamies on ilmoittanut asian olevan väärässä foorumissa ja todennut asian olevan keskusneuvotteluasia. Neuvotteluissa osapuolten välillä on vallinnut yhteisymmärrys siitä, että asia on keskusneuvotteluasia. Vastaaja on vasta vastauksessaan työtuomioistuimelle tuonut esiin väitteen, jonka mukaan asia ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan. Kantajalla on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Jos kantaja häviää asian, on osapuolten pidettävä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sosiaalialan Työnantajat ry ja Kuivannon Kotosa Oy ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta. Toissijaisesti Sosiaalialan Työnantajat ry ja Kuivannon Kotosa Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työtuomioistuimen toimivalta

Kanne on jätettävä tutkimatta, koska asiassa ei ole kysymys kanteessa tarkoitettua yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta koskevasta riidasta. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohdassa ei ole sovittu sen sanamuotoa laajemmasta sisällöstä. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä, joilla työsopimuslain 8 luvun säännökset olisi otettu osaksi työehtosopimusta, eikä näin ole myöskään muutoin sovittu tai tarkoitettu sopia.

Työtuomioistuin on ottanut kantaa täysin samansisältöisen työehtosopimusmääräyksen tulkintaan tapauksessa TT 2015:129. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 9 kohtaa tulee ratkaisun mukaan tulkita siten, että määräys koskee vain niitä tilanteita, joissa luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan järjestysmääräyksen rikkomisen vuoksi.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohtaa tulee työtuomioistuimen ratkaisun TT 2015:129 mukaisesti tulkita sen sanamuodon mukaan niin, että määräys koskee vain niitä tilanteita, jolloin luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan järjestysmääräyksen rikkomisen tai sairauden perusteella.

A:n työsopimus on purettu luottamuspulan vuoksi, joka on aiheutunut A:n epäasiallisesta käyttäytymisestä, negatiivisen ilmapiirin luomisesta työpaikalla ja kirjoituksista julkisessa mediassa. A:n työsuhteen yksi keskeisimmistä päättämisperusteista on ollut lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta johtunut luottamuspula. Työtuomioistuimen edellä mainitun välituomion TT 2015:129 mukaan syitä ei voida pitää järjestysmääräyksien rikkomisena.

Vastaajan aiempi käsitys asian kuulumisesta työehtosopimuksen 32 §:n mukaisen neuvottelumenettelyn alaan on johtunut epävarmuudesta sopimuksen sanamuodon mukaisen tulkinnan sisällöstä ja siitä, millaisia käytännön tilanteita luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohta koskee. Tämän vuoksi työnantajaliitossa on haluttu käsitellä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työsopimusten päättämistä koskevat erimielisyydet varmuuden vuoksi liittojen välisissä neuvotteluissa. Sosiaalialan Työnantajat ry:n tavoitteena ei ole erityisesti ollut päästä työtuomioistuimeen, vaan saada aikaan sovintoratkaisu asiassa pidetyissä neuvotteluissa.

Lisäksi tilannetta on ollut omiaan sekoittamaan se, että neuvottelut asian sovinnollisesta ratkaisemisesta aloitettiin liittojen välillä, mutta myöhemmin kantaja siirsi asiasta mitään ilmoittamatta erimielisyyden asianajotoimiston hoidettavaksi. Asianajotoimisto pani puolestaan vireille asian käräjäoikeudessa. Tässä vaiheessa vastaajayhdistys on kokenut, että aloitetut neuvottelut olivat vielä kesken ja se on pyytänyt sen vuoksi asian palauttamista liittojen välisiin neuvotteluihin.

Pääasia

A:n työsopimuksen purkaminen ei ole johtunut hänen asemastaan työsuojeluvaltuutettuna. A:ta ei ole asetettu muita työntekijöitä huonompaan asemaan. Vastaavanlainen käyttäytyminen ja lojaliteettivelvoitteen rikkominen olisivat johtaneet työsopimuksen purkamiseen kenen tahansa työntekijän kohdalla. Myöskään työsuojeluviranomaiset eivät ole havainneet suorittamassaan tarkastuksessa, että A:n työsopimuksen purkamiseen olisi liittynyt mitään syrjinnän merkkejä. Yhteistyö A:n kanssa on ollut hankalaa jo edellisen yrittäjän aikana.

Työnantaja ei ole kohdistanut luottamusmieheen ja varaluottamusmieheen mitään kielteisiä seuraamuksia enää sen jälkeen, kun A:lle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle on annettu varoitukset 18.3.2014. Luottamusmies ja varaluottamusmies ottivat varoituksesta opikseen, korjasivat käytöstään ja yhteistyö heidän kanssaan alkoi sujua.

Työnantajalla on ollut erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen. Työsopimuksen purkaminen ei ole tapahtunut työsopimuslain eikä luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Syynä A:n työsopimuksen purkamiseen on ollut työnantajan kokema täydellinen luottamuspula A:n epäasiallisen käytöksen johdosta. Työsopimuksen purkaminen ei ole kohdistunut A:han työsuojeluvaltuutettuna toimimiseen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 30.4.2015

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yksityisen sosiaalipalvelualan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8. kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräysten rikkomisen johdosta on mahdollista vain, jos kyseinen luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

Luottamusmiessopimukseen ei sisälly määräystä, jonka perusteella luottamusmiehen työsuhteen purkamista olisi mahdollista arvioida muiden purkamisperusteiden kuin sopimuksen 4 §:n 8. kohdassa mainittujen järjestysmääräysten rikkomisen tai sairauden osalta. Muilta osin luottamusmiehen työsopimuksen purkamiseen on sovellettava työsopimuslain säännöksiä, joita ei kuitenkaan ole otettu luottamusmiessopimuksen osaksi. Luottamusmiessopimuksessa ei ole viitattu myöskään kaikkia purkuperusteita koskevaan erittäin painavan syyn edellytykseen (työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 mom.).

A:n työsuhteen purkamisen perusteena on ollut epäasiallisen käyttäytymisen jatkaminen varoituksesta huolimatta erityisesti työnantajaa ja lähiesimiestä kohtaan, mutta myös muita työntekijöitä kohtaan sekä negatiivisen ilmapiirin luominen ja kirjoitus julkisessa mediassa, mitkä seikat ovat työnantajan mukaan johtaneet lopullisesti luottamuksen menetykseen.

Kantaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ei ole väittänyt, että työsuhteen purkamisen perusteena olisi järjestysmääräysten rikkominen, vaan kantaja on vedonnut siihen, että asiassa on sovellettava työsopimuslain mukaisia purkuperusteita, koska luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohdassa on sovittu sen sanamuotoa laajemmasta tulkinnasta työsopimuslain purkamisperusteita koskevin osin. Vastaaja ja kuultava ovat kiistäneet väitteen laajemmasta tulkinnasta.

Kantaja, vastaaja ja kuultava ovat jättäneet kysymyksen työtuomioistuimen toimivallasta asiassa ratkaistavaksi kirjallisessa menettelyssä. Asiassa ei ole esitetty todistelua sen kantajan väitteen tueksi, että luottamusmiessopimuksen 4 §:n 8 kohdan määräystä olisi tulkittava määräyksen sanamuodosta poikkeavasti. Koska kanne A:n työsuhteen perusteettomasta päättämisestä perustuu seikkoihin, joista luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä, kanne on jätettävä tutkimatta (ks. TT 2015:129).

Päätöslauselma

Kanne jätetään tutkimatta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Lindström, Ruohoniemi, Helenius ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.

TT 2017:26

$
0
0

Lakko
Työrauha

Diaarinumero: R 1/17
Antopäivä: 17.2.2017

Työtaistelun syynä oli vuonna 2016 toteutetut lomautukset ja neuvottelut työajan pidentämisestä, joten se kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Helkama Bica Oy:ssä (yhtiö) toteutettiin vuoden 2016 aikana lomautuksia. Yhtiössä saatiin perjantaina 18.11.2016 päätökseen paikalliset neuvottelut työajan pidentämisestä. Pääluottamusmies ilmoitti työnantajalle lakon alkamisesta keskiviikkona 23.11.2016 noin kello 11. Yhtiön 67 työntekijästä 62 oli lakossa torstaista 24.11.2016 kello 14.00 alkaen perjantaihin 25.11.2016 kello 15.30 saakka. Lakko kesti kolmen työvuoron ajan.

Lakkoon osallistuneista 58 kuuluu Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:hyn, joka on valinnut tehtaalle pääluottamusmiehen.

Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:llä on 1.400 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee ensisijaisesti Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon;

- tuomitsee toissijaisesti Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon; ja

- velvoittaa Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ammattiosasto rikkoi sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta järjestämällä työtaistelun 24.–25.11.2016.

Työtaistelu kohdistui voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työtaistelu kohdistui lisäksi työehtosopimuksen työaikaa ja erityisesti työajan pidentämistä koskevaan määräykseen, jonka mukaan sopimuksessa määritelty työajan pidennys on toteutettava. Työtaistelulla pyrittiin siten painostamaan työnantajaa asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Lakon johdosta menetettiin yhteensä 496 työtuntia ja siitä aiheutui yhtiölle taloudellista vahinkoa yhteensä noin 80.000 euroa. Vahinkoa arvioitaessa on otettu huomioon säästyneet palkka- ja materiaalikulut. Taloudellisen vahingon lisäksi lakosta on aiheutui aineetonta vahinkoa yhtiön toiminnan luotettavuutta kohtaan.

Ammattiosastoa edustava pääluottamusmies oli aktiivisesti mukana järjestämässä lakkoa. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät myöskään ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi, etenkin ottaen huomioon lakon kestoajan ja sen, että lakko oli tiedossa etukäteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on myöntänyt kantajan vaatimukset oikeiksi.

Perusteet

Pääluottamusmies ei ollut enää paikalla, kun mielenilmauksen aloittamisesta päätettiin. Pääluottamusmies muistutti työntekijöitä työrauhavelvoitteesta. Mielenilmauksen uhatessa pääluottamusmies pyysi työnantajaa käymään neuvotteluja, mihin työnantaja ei suostunut.

Mielenilmauksen syynä eivät olleet yksistään työajan pidennykset, vaan lisäksi työpaikalla jo pidemmän aikaa harmitusta aiheuttanut työnantajan toimintatapa. Se, että työnantaja halusi pidentää työntekijöiden työaikaa samalla, kun se juuri oli ilmoittanut edelleen jatkavansa lomautuksia, oli vain osasyy mielenilmaukseen. Mielenilmaus johtui siten pitkään jatkuneesta tyytymättömyydestä.

Hyvityssakon määrä

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee huomioida mielenilmauksen lyhyt kesto ja työnantajan antama aihe mielenilmaukselle.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Helkama Bica Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi torstaina 24.11.2016 kello 14.00 ja päättyi perjantaina 25.11.2016 kello 15.30. Työtaisteluun osallistui 62 työntekijää, joista 58 kuuluu Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:hyn.

Työtaistelun syynä oli vuoden 2016 aikana toteutetut lomautukset ja neuvottelut työajan pidentämisestä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa.

Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Kari, Lehto ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:27

$
0
0

Lakko
Työrauha

Diaarinumero: R 128/16
Antopäivä: 17.2.2017

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastalauseena työnantajan ilmoittamalle työvoiman vähennystarpeelle ja sitä koskevan yt-neuvottelun aloittamiselle. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuuden ja tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Outotec Oy:n palveluksessa olevista Turulan tehtaan työntekijöistä osa on ollut lakossa 17.11.2016 kello 13.30 alkaen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan luottamusmies kertoi lakosta ilmoittaessaan, että työntekijät palaavat takaisin työhön maanantaina 21.11.2016. Riidatonta on, että yhtään työvuoroa ei jäänyt tekemättä perjantain 18.11.2016 kello 22.00 jälkeen. Lakkoon on osallistunut 84 työntekijää, jotka ovat olleet Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n (ammattiosasto) jäseniä. Ammattiosastossa on 478 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- ensisijaisesti tuomitsee Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon;

- toissijaisesti tuomitsee Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon; ja

- velvoittaa Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Outotec Oy:n Turulan tehtaalla on ollut noin 107 työntekijää ja toteutunut työtaistelutoimenpide koski 84:ää kyseisinä päivinä työvuorossa ollutta työntekijää. Suurin osa niistä työntekijöistä, jotka eivät osallistuneet lakkoon, olivat lomautettuna, vuosilomilla tai työajan tasaamisvapailla.

Torstaina 17.11.2016 kello 12:30 työnantaja ilmoitti henkilöstöinfossa aloittavansa koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn henkilöstön vähentämiseksi. Yhteistoimintamenettelyyn ja henkilöstön vähentämistarpeeseen johtaneet syyt olivat Outotec Oy:ssä tehtävät rakennemuutokset sekä tuotantokapasiteetin sopeuttamistarpeet vastaamaan nykyistä markkinatilannetta. Arvioidut henkilöstön vähennystarpeet olivat 35 työntekijää sekä 5 toimihenkilöä.

Tilaisuuden päätteeksi pääluottamusmies pyysi lupaa jäädä työntekijöiden kanssa auditorioon, jossa tilaisuus järjestettiin. Työnantajan käsityksen mukaan lakosta päätettiin tässä yhteydessä ja luottamusmies oli lakkoa järjestämässä. Tämän työntekijöiden palaverin jälkeen pääluottamusmies ja varaluottamusmies yhdessä tulivat ilmoittamaan työnantajalle lakosta ja sen kestosta.

Lakko toteutui ilmoituksen mukaisesti ja siitä aiheutui vahinkoa yhtiölle menetettyinä työtunteina yhteensä 800 tuntia. Työtuntien menetyksestä johtunut taloudellinen vahinko on arviolta yhteensä noin 48.000 euroa. Taloudellisen vahingon lisäksi lakosta aiheutui aineetonta vahinkoa yhtiön toiminnan luotettavuudelle.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Lakko on kohdistunut työnantajan tuotannon organisoimista koskevaan suunnitelmaan, jolla on ollut arvioituja henkilöstövaikutuksia.

Lakolla on pyritty työehtosopimuksen vastaisesti painostamaan työnantajaa pidättäytymään liikkeenjohdollisesta päätöksestä ja sitä edeltävästä velvollisuudesta neuvotella suunnitelluista toimenpiteistä henkilöstön kanssa asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosastoa edustava pääluottamusmies on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä lakkoa, sillä hän on järjestänyt palaverin, jossa lakosta on päätetty ja itse osallistunut tähän palaveriin. Palaverin jälkeen pääluottamusmies ja varaluottamusmies ovat yhdessä ilmoittaneet lakosta yhtiölle. Yhtiön tiedossa ei ole, että ammattiosasto tai pääluottamusmies sen edustajana taikka Metallityöväen Liitto olisivat ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi taikka palauttamiseksi. Mikäli joihinkin yhtiölle ja kantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa olleet riittämättömiä työrauhan säilyttämiseksi tehtaalla.

Erityisen moitittavan lakosta tekee se, että yhtiö ei vielä lakon aikana ole ryhtynyt henkilöstön työsuhteisiin vaikuttaviin toimenpiteisiin, vaan vähentämistarpeesta on vasta neuvoteltu lain ja työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Lakko on järjestetty lähes välittömästi sen jälkeen, kun yhtiö on ilmoittanut työntekijöille henkilöstön vähentämiseen tähtäävien yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Lakko sekä siitä aiheutuneet vahingot ovat räikeästi epäsuhdassa työnantajan toimenpiteiden kanssa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastannut kuultavan puolesta työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin perusteella.

Metallityöväen Liitto ry on myöntänyt kanteen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Metallityöväen liitto on myöntänyt Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulujen perusteen, mutta paljoksunut määrää 2.500 euroa ylittävältä osin.

Vastauksen perusteet

Mielenilmaus päättyi perjantaina 18.11.2016 klo 22.00, jonka jälkeen ei ainoatakaan työvuoroa jäänyt tekemättä.

Mielenilmauksen syynä oli työnantajan ilmoittama työvoiman vähennystarve.

Työntekijät päättivät aloittaa mielenilmauksen. Pääluottamusmies ei antanut mielenilmauspäätökselle tukeaan, eikä varsinkaan kehottanut siihen. Pääluottamusmies yritti pikemminkin säilyttää työrauhan työpaikalla. On kuitenkin riidatonta, että työntekijöiden päätettyä ryhtyä mielenilmaukseen, kävi pääluottamusmies ilmoittamassa työntekijöiden päättämästä mielenilmauksesta työnantajalle.

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee huomioida mielenilmauksen lyhyt kesto sekä pääluottamusmiehen toimet työrauhan säilyttämiseksi. Lisäksi hyvityssakkoa alentavana tekijänä tulee huomioida mielenilmauksen aiheuttanut inhimillinen syy.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Outotec Oy:n Turulan tehtaan järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 17.11.2016 kello 13.30 ja päättyi 18.11.2016 kello 22.00. Työtaisteluun osallistui 84 työntekijää.

Työtaistelun syynä oli työnantajan ilmoittama työvoiman vähennystarve ja sitä koskevan yt-neuvottelun aloittaminen. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu siltä osin, kuin se ylittää 2.500 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet, työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi vaaditut 2.700 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Kari, Lehto ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:28

$
0
0

Liikkeen luovutus
Paikallinen sopiminen
Työajan lyhennysvapaat
Työehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 13/16
Antopäivä: 17.2.2017

Asiassa oli kysymys siitä, tuliko yhtiön noudattaa liikkeen luovutuksessa siirtyneen henkilökunnan työsuhteissa kaksivuorotyön kevennysvapaista tehtyä paikallista sopimusta ja yli 50-vuotiaiden työaikakevennyksistä tehtyä sopimusta. Koska kaksivuorotyön kevennysvapaista sopimiseen ei ollut työehtosopimuksessa selkeää valtuutusta eikä sopimus siten ollut tullut työehtosopimuksen osaksi, eivätkä siirtyneet työntekijät myöskään tehneet yhtiön palveluksessa työehtosopimuksessa tarkoitettua kaksivuorotyötä, yhtiön ei tullut antaa työntekijöille kaksivuorotyön kevennysvapaita. Yhtiön ei tullut antaa työntekijöille myöskään yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennyksiä, koska ne oli sidottu päivätyöhön ja yhtiön työntekijät työskentelivät vuorotyössä.

KANTAJA

Ilmailualan Unioni IAU ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

GA Telesis Engine Services Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, oikeus työajan kevennysvapaisiin

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.10.2016

Pääkäsittely 4.1.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välisessä lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa (26.10.2010-31.10.2013) oli muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

20. § Kaksivuorotyö

1. Säännöllinen työaika on

- päivävuorossa 07.00-15.00

- iltavuorossa 15.00-23.00

26. § Työajan lyhennysvapaat

1. Työajan lyhentämisvapaita annetaan päivä-, kaksivuoro- ja kolmivuorotyössä ja joustavassa työssä sekä näistä työaikamuodoista osa-aikaeläkkeellä oleville.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osana noudatetaan GA Telesis Engine Services Oy:lle (GATES) marraskuussa 2012 tehtyä lisäpöytäkirjaa (voimassa 31.12.2017 saakka). Lisäpöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 TYÖAIKA JA VUOSILOMA

Työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Työntekijällä ei ole oikeutta työajanlyhennysvapaisiin (ns. Pekkaspäiviin).

Työtä tehdään pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. Säännöllinen vuorokautinen työaika sijoitetaan ajalle klo 7-23. Työtä voidaan teettää kahdessa vuorossa ilman, että kyseessä olisi työehtosopimuksen tarkoittama kaksivuorotyö. Kyseessä on kuitenkin työehtosopimuksen tarkoittama vuorotyö.

7 TYÖEHTOSOPIMUS

FES ja GATES jatkavat yllä lueteltujen työehtosopimusten (mm. teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus ja lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus) soveltamista allekirjoitushetkellä voimassa olevin tekstein yhtiöiden ja niiden henkilökuntien välisissä työsuhteissa tämän pöytäkirjan voimassaoloaikana tästä pöytäkirjasta ilmenevin poikkeuksin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Finnair Oyj luopui lentokonemoottoreiden huoltotoiminnasta Suomessa vuonna 2012. Finnair Oyj:n tytäryhtiön Finnair Engine Services Oy:n (FES) liiketoiminta siirrettiin liikkeen luovutuksella amerikkalaisyhtiö GA Telesis LCC:n omistamaan uuteen GA Telesis Engine Services Oy:öön (GATES). GATES jatkoi FES:n liiketoimintaa suppeammassa muodossa ja otti palvelukseensa osan FES:n henkilökunnasta.

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen liitteeksi otettiin marraskuussa 2012 GATES:n työntekijöitä koskeva lisäpöytäkirja, joka on voimassa 31.12.2017 saakka. Lisäpöytäkirjassa 40 tunnin viikkotyöaika lyhennettiin 37,5 tuntiin.

Asianosaiset ovat erimielisiä ensinnäkin siitä, kuuluuko työntekijöille edelleen antaa kaksivuorotyön kevennysvapaat (neljä kevennysvapaata kalenterivuotta kohden), joista on sovittu Palvelualojen toimialaliitto ry:n, Finnairin tekniset ry:n ja Teknisten Liitto ry:n välisellä 25.5.1994 päivätyllä sopimuksella ja suullisesti työnantajan ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n luottamusmiehen välillä. Toiseksi vallitsee erimielisyys päivätyöhön liittyvästä yli 50-vuotiaiden työaikakevennyksestä, josta on sovittu Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä 22.12.1998 ja 25.8.2000 tehdyillä pöytäkirjoilla.

KANNE

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että GA Telesis Engine Services Oy:n Finnair Engine Services Oy:ltä siirtyneillä työntekijöillä on marraskuussa 2012 tehdyn lisäpöytäkirjan perusteella oikeus kaksivuorotyötä tekevien kevennysvapaisiin ja työehtosopimuslain 5 §:n nojalla oikeus yli 50-vuotiaiden työntekijöiden kevennysvapaisiin;

- tuomitsee GA Telesis Engine Services Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

- tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä; ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat ry:n ja GA Telesis Engine Services Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.

Perusteet

FES:ssä myönnettiin vuodesta 1990 lähtien työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden lisäksi kaksivuorotyötä tekeville työntekijöille neljä vuoronkevennysvapaata kalenterivuotta kohden. Kaksivuorotyön kevennysvapaiden myöntämisestä Finnairin teknisille toimihenkilöille oli sovittu 1990-luvun alkupuolella. Samasta kaksivuorotyön keventämisen periaatteesta IAU:n työehtosopimuksen soveltamisalalla sovittiin suullisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä vuoden 1992 Teho-ohjeen mukaisesti. Valtuutus kevennysvapaista sopimiseen on ollut Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Ilmailualan Unioni ry:n välillä vuonna 1992 solmitun, Finnair Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 3.4 kohdassa, jonka mukaan työajan lyhennystä kerryttäviksi työpäiviksi lasketaan muun muassa paikallisesti sovitut kaksivuorotyön kevennysvapaat. Vastaavanlainen määräys on lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa (nykyisin 28 § 8. kohta).

Lisäksi Finnair Oyj ja Ilmailualan Unioni IAU ry sopivat pöytäkirjalla 22.12.1998 päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työajan kevennyksestä työajan lyhennysvapaiden lisäksi kahdella työpäivällä kalenterivuodessa. Sopimus uudistettiin 25.8.2000, jonka jälkeen siihen ei ole tehty muutoksia. Sopimusta ei ole erikseen uudistettu työehtosopimuskauden päättymisen jälkeen, mutta sopimusta on noudatettu paikallisena sopimuksena ja työehtosopimuksen osana ja se on otettu ilman erillistä allekirjoitusta työehtosopimuksen osaksi työehtosopimusta uudistettaessa. Sopimus siirtyi liikkeen luovutuksen yhteydessä GATES:iin ja sitä noudatettiin liikkeen luovutuksen jälkeen kahden vuoden ajan.

Lisäpöytäkirjan kohdassa 7 on yksiselitteisesti sovittu, että lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen määräyksien soveltamista jatketaan GATES:iin siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa pöytäkirjasta ilmenevin poikkeuksin. Lisäpöytäkirjan sopimusneuvotteluissa ei keskusteltu kevennysvapaiden, vaan ainoastaan työajan lyhennysvapaiden poistamisesta. Lisäpöytäkirjalla ei rajattu pois siirtyneiden työntekijöiden oikeutta kevennysvapaisiin.

Lisäpöytäkirjan kohdan 6 mukaan työntekijällä ei ole oikeutta työajanlyhennysvapaisiin (ns. Pekkaspäiviin). Vastaava työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon lisäpöytäkirjan mukaisen tasoittuvan työajan pituudessa. Lisäpöytäkirja ei kuitenkaan rajaa pois työntekijöiden oikeutta vuoronkevennysvapaisiin.

Lisäpöytäkirjassa ei mainita kaksivuorotyön kevennysvapaita eikä yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennystä. Lisäpöytäkirjan mukaisesta tasoittuvasta työajasta sovittaessa ei ole näin ollen ole sovittu vapaiden poistamisesta johtuvasta, työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta säännölliseen työaikaan.

Lisäpöytäkirjan mukaan työtä voidaan teettää kahdessa vuorossa ilman, että kyseessä olisi työehtosopimuksen tarkoittama kaksivuorotyö. Tämä määräys tarkoittaa, että säännöllinen työaika voidaan sijoittaa työehtosopimuksen kaksivuorotyötä koskevia määräyksiä joustavammin. Muilta osin kaksivuorotyötä koskevia määräyksiä ei ole tarkoitettu muutettavan.

Tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

GATES on tietoisesti toiminut työehtosopimuksen liitteenä olevan lisäpöytäkirjan kohdan 7 yksiselitteisen määräyksen vastaisesti. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on ollut tietoinen GATES:n määräyksen vastaisesta menettelystä, eikä ole pyrkinyt vaikuttamaan työehtosopimuksen vastaisen käytännön loppumiseen. Tämän vuoksi molemmat on velvoitettava suorittamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja GA Telesis Engine Services Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 760 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

GATES asetti liiketoimintakaupan toteutumisen ehdoksi FES:ltä siirtyvän henkilöstön työehtojen muuttamisen. Lisäpöytäkirjan uusien työaikamääräysten mukaan työaika lyheni 40 viikkotyötunnista 37,5 viikkotyötuntiin. Samalla luovuttiin työajanlyhennysvapaista sekä niihin liittyvistä niin sanotuista kaksivuorotyön kevennysvapaista työajan lyhennystä vastaavasti. Syynä työajan lyhentämiseen oli vapaapäivien vähentäminen ja toiminnan mahdollistaminen pienemmällä henkilöstömäärällä. Viikkotyöajanlyhennys vastaa poistuneiden vapaiden määrää.

Työmarkkinajärjestelmässä ei ole lyhennysvapaita työajan ollessa 37,5 tuntia viikossa. Näin poikkeuksellisesta järjestelystä olisi tullut siten nimenomaisesti sopia lisäpöytäkirjasta neuvoteltaessa. Finnairin Teho-ohjeistuksen mukainen kaksivuorotyön keventäminen liittyy 40 tunnin työviikkoon, eikä sitä ole tarkoitettu mihinkään lyhennettyyn työaikamuotoon. Kevennysvapaita on Finnairilla annettu ainoastaan 40 tunnin työviikkoon.

Kun kanteen perusteena kaksivuorotyön kevennysvapaiden soveltamiselle on paikallinen sopimus, eikä lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa ole valtuutusta paikalliselle sopimiselle, paikallinen sopimus ei ole työehtosopimuksen osa. Työehtosopimuksessa on mainittu kohdat, joista voidaan sopia paikallisesti. Työehtosopimuksen 28 §:ssä on vain luettelo työhön rinnastettavasta ajasta.

Kun lisäpöytäkirjassa muutettiin työehtosopimuksen määräyksiä, sovittiin siinä yleisen linjan ylittävistä palkankorotuksista. Palkankorotusten ansiosta Ilmailualan Unioni IAU ry suostui muuttamaan työehtosopimuksen määräyksiä ja tekemään pitkän sopimuksen. Työntekijöiden työsuhteiden ehdot eivät heikentyneet.

Lisäpöytäkirja sisältää merkittäviä muutoksia työehtosopimuksen mukaiseen kaksivuorotyöhön. Kyseessä ei ole enää kaksivuorotyö, vaan GATES:lle räätälöity joustava työaikalain 6 §:ään ja lisäpöytäkirjaan perustuva työaikamuoto. Kun kaksivuorotyön kevennysvapaat on Teho-ohjeessa tarkoitettu annettavaksi vain kaksivuorotyössä, ei niitä kuulu tälläkään perusteella antaa työntekijöille.

Lisäpöytäkirjan mukainen työaikamalli otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Samassa yhteydessä kun työaikaa lyhennettiin 37,5 viikkotuntiin, työajanlyhennysvapaat ja kaksivuorotyön kevennysvapaat poistettiin. Samassa yhteydessä työnantaja lopetti myös päivätyötä tekevien työaikakevennyksen. Lisäpöytäkirjan työaikamuodossa ei ole päivätyötä, eikä työaikakevennystä kuulu siten antaa. Työnantaja toimi johdonmukaisesti ja lisäpöytäkirjassa sovitun mukaisesti. Työnantaja lopetti myös päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennyksen samanaikaisesti, kun se siirtyi lisäpöytäkirjan mukaiseen työaikamuotoon ja lyhennettyyn 37,5 tunnin viikkotyöaikaan.

Valvontavelvollisuudesta

Valvontavelvollisuus voitaisiin katsoa laiminlyödyksi, jos työehtosopimuksen selvää ja riidatonta määräystä ei olisi sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti. Kyse ei tässä tapauksessa ole työehtosopimuksen määräyksestä, vaan paikallisen sopimuksen työaikamallista, jonka väitetään lisäksi liittyvän toiseen suulliseen paikalliseen sopimukseen.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ollut neuvottelemassa kokonaisuudesta vuonna 2012, vaan neuvottelut käytiin pääosin amerikkalaisyhtiön edustajien, asianajotoimiston edustajien ja IAU:n välillä. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n tiedossa ei ole siten ollut, että GATES olisi jättänyt soveltamatta työehtosopimuksen määräystä työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti. Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Teho-ohje koskien työajan lyhennysvapaita ja kaksivuorotyön kevennysvapaita 23.1.1992

2. Päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennystä koskeva pöytäkirja 22.12.1998

3. Päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennystä koskeva pöytäkirja 25.8.2000

4. Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Ilmailualan Unioni ry:n Finnair Oy:tä koskeva työehtosopimus 1.4.1992-30.4.1993 (lyhennysote, 3.4-kohta)

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. GA Telesis Engine Services Oy:tä koskeva lisäpöytäkirja

2. Finnair Oyj:n teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen liitteet 2. ja 3. 25.5.1994

3. IAU:n jäsentiedote työajan lyhentämisestä 1987-1990

4. GA Telesis Engine Services Oy:tä koskeva palkankorotuspöytäkirja

5. IAU:n kaava työajanlyhennyksissä

6. Teho-ohje koskien kaksivuorotyön kevennysvapaita Finnair Oyj:ssä (K1)

7. Päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennystä koskeva pöytäkirja 22.12.1998 (K2)

Kantajan henkilötodistelu

1. Ilmailualan Unioni ry:n entinen puheenjohtaja ja Finnair Oyj:n pääluottamusmies A

2. Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry:n puheenjohtaja B

3. Ammattiliitto Pro ry:n palvelusektorin johtaja C

Vastaajien henkilötodistelu

1. GA Telesis Engine Services Oy:n entinen toimitusjohtaja D

2. Asianajaja E

3. Finnair Oyj:n henkilöstökonsultti F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Finnair Engine Services Oy:n (FES) lentokonemoottoreiden huoltotoiminta siirrettiin marraskuussa 2012 liikkeen luovutuksella GA Telesis Engine Services Oy:öön (GATES), joka otti palvelukseensa osan FES:n työntekijöistä. FES:n kaksivuorotyötä tekeville työntekijöille oli myönnetty työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden lisäksi neljä vuoronkevennysvapaata kalenterivuotta kohden (K1, V2 ja 6). Lisäksi päivätyötä tekeville yli 50-vuotiaille työntekijöille oli myönnetty kahden työpäivän työaikakevennys (K2-3, V7).

Liikkeen luovutuksen yhteydessä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välisen lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen (26.10.2010-31.10.2013) liitteeksi otettiin GATES:n työntekijöitä koskeva lisäpöytäkirja (V1). Sen 7. kohdan mukaan FES ja GATES jatkavat työntekijöidensä työsuhteissa muun muassa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamista lisäpöytäkirjasta ilmenevin poikkeuksin.

Lisäpöytäkirjan 6. kohdan mukaan säännöllinen työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa, eikä työntekijällä ole oikeutta työajanlyhennysvapaisiin (ns. Pekkaspäiviin). Työtä tehdään pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin ja vuorokautinen työaika sijoitetaan ajalle kello 7-23. Työtä voidaan teettää kahdessa vuorossa ilman, että kyseessä olisi työehtosopimuksen tarkoittama kaksivuorotyö. Kyseessä on kuitenkin työehtosopimuksen tarkoittama vuorotyö. Lisäpöytäkirjan työaikamuoto otettiin GATES:ssa käyttöön marraskuussa 2014.

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko kaksivuorotyön kevennysvapaista aikanaan Finnair Oyj:ssä tehty sopimus tullut lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osaksi ja tuleeko GATES:n edelleen antaa kaksivuorotyön kevennysvapaat sen palvelukseen siirtyneille työntekijöille. Toiseksi on ratkaistava, onko päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työaikakevennyksistä tehty sopimus vastaavasti siirtynyt GATES:n noudatettavaksi.

Kaksivuorotyön kevennysvapaat

Kaksivuorotyön kevennysvapaista on teksti Finnairin palkkatoimiston vuonna 1992 antamassa Teho-ohjeessa (K1). Teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus näistä vapaista solmittiin 25.5.1994 (V2). Kantajan mukaan valtuutus myös Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsentyöntekijöille myönnettävistä kevennysvapaista sopimiseen on ollut Työnantajain Yleisen Ryhmän ja IAU:n välillä vuonna 1992 solmitun, Finnair Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 3.4 kohdassa (K4). Sen mukaan työajan lyhennystä kerryttäviksi työpäiviksi lasketaan muun muassa paikallisesti sovitut kaksivuorotyön kevennysvapaat. Tällaisia vapaita onkin riidattomasti myönnetty Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiön palveluksessa olleille IAU:n jäsenille. Tämä on kantajan mukaan perustunut luottamusmiehen kanssa tehtyyn paikalliseen sopimukseen.

Vastaavanlainen määräys on ollut vuonna 2010 solmitun, lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 26 §:n 8. kohdassa. Vastaajien mukaan määräys ei kuitenkaan ole sellainen valtuutus paikalliselle sopimiselle, että edellä mainittu paikallinen sopimus olisi tullut työehtosopimuksen osaksi.

Työehtosopimuksen 26 §:ssä on määräykset työajan lyhennysvapaista. Vaikka tämän pykälän 8. kohdassa on maininta paikallisesti sovituista kaksivuorotyön kevennysvapaista, määräyksessä ei ole edellytetty paikallisen työehtosopimuksen solmimista niistä tai muutoin annettu valtuutusta kaksivuorotyön kevennysvapaista sopimiseen. Määräys sisältää vain luettelon säännöllisiksi työpäiviksi laskettavista päivistä myönnettäessä työajan lyhennysvapaita (ns. Pekkaspäiviä).

Työehtosopimuksen 120 §:n mukaan osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että sopimuksia saadaan aikaan silloin, kun työehtosopimuksen tai sen liitteiden nojalla edellytetään sovittavaksi joistakin asioista paikallisesti tai muuten. Työehtosopimuksen 120 §:n maininta osapuolten myötävaikutusvelvollisuudesta paikallisten sopimusten syntymiseen ei sellaisenaan ole valtuutus paikalliseen sopimiseen. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on edellytetty selkeää valtuutusta tai velvoitusta paikallisen sopimuksen tekemiseen, jotta sopimus tulisi viitetyöehtosopimuksen osaksi (ks. esim. TT 1994:77, TT 1997:41, TT 2006:40 ja TT 2013:61). Tässä tapauksessa työtuomioistuin katsoo, että vaikka Finnair Oyj:n ja luottamusmiehen välillä on voitu tehdä sinänsä pätevä paikallinen sopimus kaksivuorotyön kevennysvapaista, sopimus ei ole tullut työehtosopimuksen osaksi eikä siten siirtynyt GATES:n työntekijöiden työsuhteissa noudatettavaksi.

Lisäksi työtuomioistuin katsoo Teho-ohjeen sanamuodon (K1, V6) ja Finnair Oyj:n henkilöstökonsultti F:n kertomuksen perusteella selvitetyksi, että kaksivuorotyön kevennysvapaat oli nimensä mukaisesti tarkoitettu annettaviksi vain kaksivuorotyössä. Lisäpöytäkirjaa (V1) koskeviin neuvotteluihin osallistuneet Ammattiliitto Pro ry:n palvelusektorin johtaja C, GATES:n entinen toimitusjohtaja D ja asianajaja E ovat kertoneet, että koska GATES:lla oli tarve teettää työtä työehtosopimuksessa määriteltyä kaksivuorotyötä joustavammin, lisäpöytäkirjassa sovittiin työehtosopimuksesta poikkeavasta työaikamuodosta. D ja E ovat lisäksi kertoneet, että lisäpöytäkirjaan otettiin maininta vuorotyöstä, jotta työntekijät saisivat työehtosopimuksen mukaiset vuorolisät.

Työtuomioistuin katsoo lisäpöytäkirjan työaikamuotoa koskevan määräyksen sanamuodon ja määräystä koskeneista neuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella, että GATES:n työntekijöiden työaikamuoto ei ole työehtosopimuksen mukainen kaksivuorotyö. Näin ollen GATES:n työntekijöille ei kuuluisi täälläkään perusteella enää antaa kaksivuorotyön kevennysvapaita.

Edellä kerrotuilla perusteilla kaksivuorotyön kevennysvapaita koskeva vahvistusvaatimus on hylättävä.

Päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennys

Päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennyksestä sovittiin 22.12.1998 Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välisellä pöytäkirjalla (K2, V7), joka korvattiin 25.8.2000 tehdyllä pöytäkirjalla (K3). Työaikakevennyksiä koskeva pöytäkirja on työehtosopimuslain 5 §:n nojalla siirtynyt liikkeen luovutuksessa noudatettavaksi itsenäisenä työehtosopimuksena GATES:n työntekijöiden työsuhteissa. Asiassa on selvitetty, että sopimusta on noudatettu sellaisenaan myös GATES:ssa siihen asti, kun yhtiötä koskevan lisäpöytäkirjan mukainen 37,5 viikkotyötuntiin lyhennetty työaika otettiin käyttöön marraskuussa 2014 ja muistakin työajan lyhennyspäivistä luovuttiin.

Pöytäkirjojen (K2-3 ja V7) 1 §:n mukaan työaikaa kevennetään niiden sopimusalan työehtosopimuksen mukaista päivätyötä tekevien työntekijöiden osalta, jotka kevennysvuotta edeltävänä kertymävuonna ovat saavuttaneet 50 vuoden iän ja ovat olleet kevennysvuoden päättyessä Finnairin palveluksessa vähintään 10 vuotta. Säännöllinen työaika on työehtosopimuksen mukaan 40 tuntia viikossa. Pöytäkirjojen sanamuodon ja lisäksi F:n kertomuksen perusteella yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennys on sidottu lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa tarkoitettuun päivätyöhön. Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry:n puheenjohtaja B on kertonut, että tällaiset työaikakevennykset ovat edelleen käytössä FES:ssä päivätyötä tekevillä. D:n kertomuksella on selvitetty, että kaikilla GATES:n työntekijöillä on tällä hetkellä lisäpöytäkirjan (V1) 6. kohdan mukainen työaikamuoto eli vuorotyö, vaikka yksi työntekijä työskenteleekin ainoastaan päivävuorossa.

Työtuomioistuin katsoo, että koska yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennys on asiassa esitetyn selvityksen perusteella sidottu päivätyöhön ja kaikki GATES:n työntekijät ovat lisäpöytäkirjan mukaisessa vuorotyössä, työaikakevennystä koskevan pöytäkirjan soveltamisedellytykset GATES:ssa ovat päättyneet. Siten myös päivätyötä tekevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työaikakevennystä koskeva vahvistusvaatimus on hylättävä.

Hyvityssakkoa koskevat vaatimukset

GA Telesis Engine Services Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ole antanut työntekijöilleen kaksivuorotyön kevennysvapaita tai päivätyöhön liittyviä yli 50-vuotiaiden työaikakevennyksiä vuoden 2014 jälkeen. Myöskään Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Ilmailualan Unioni IAU ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja GA Telesis Engine Services Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja GA Telesis Engine Services Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 760 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Kari, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.


TT 2017:29

$
0
0

Osa-aikatyö
Työehtosopimuksen tulkinta
Työtuomioistuimen toimivalta
Välituomio

Diaarinumero: R 139/15
Antopäivä: 21.2.2017

Työehtosopimuksen työsuhteen päättämistä koskevan määräyksen mukaan työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen sekä niistä maksettavat korvaukset määräytyvät työsopimuslain mukaan, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu. Työtuomioistuimen ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko työehtosopimusmääräyksellä sovittu osa-aikaistamisen perusteista.

Työtuomioistuin katsoi, että työehtosopimusmääräys koski sanamuotonsa mukaisesti vain työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista. Määräys ei siten tullut sovellettavaksi tapauksessa, jossa työntekijöiden työsuhteita ei ollut päätetty, vaan ne oli ilmoitusten mukaan muutettu osa-aikaisiksi. Koska osa-aikaistamisen perusteista ei ollut määrätty työehtosopimuksessa, työtuomioistuin ei ollut toimivaltainen käsittelemään asiaa siltä osin kuin siinä oli esitetty osa-aikaistamisesta johtuvia vaatimuksia. Nämä vaatimukset jätettiin tutkimatta.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

SMT Oy

ASIA

Työntekijöiden osa-aikaistaminen ym.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.11.2016

Asiassa päätettiin työtuomioistuimesta annetun lain 30 §:n 2 momentin nojalla ottaa välituomiolla ratkaistavaksi kysymys siitä, onko Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 1.5.2012–31.3.2014 voimassa olleessa matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen työsuhteen päättämistä koskevassa 7 §:ssä määrätty osa-aikaistamisen perusteista.

Pääkäsittely 16.1.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen 1.5.2012–31.3.2014 voimassa ollut matkatoimistoja koskeva työehtosopimus on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset.

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työsuhteen päättäminen

1. Työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen sekä niistä maksettavat korvaukset määräytyvät työsopimuslain mukaan, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Matkatoimisto Oy Area (jäljempänä Area) ja Suomen Matkatoimisto yhdistyivät 1.12.2013 SMT Oy:ksi. Yhdistymisen johdosta ja molempien yhtiöiden tappiollisen tuloksen vuoksi yhtiöt käynnistivät yhteistoimintaneuvottelut 25.10.2013 annetulla neuvotteluesityksellä. Neuvottelut pidettiin 4.11. ja 16.12.2013 välisenä aikana.

Yhteistoimintaneuvotteluissa esitettiin perusteet päällekkäisten toimintojen karsimiseksi, vähennystarpeet sekä malli osa-aikatyöstä ja muista tarvittavista joustoista. Osa-aikaistukset liikematkatiimissä (34 henkeä) esitettiin tehtäväksi irtisanomisperusteisesti eli tarjoamalla joko vaihtoehtoa tulla irtisanotuksi tai siirtyä osa-aikatyöhön irtisanomisajan puitteissa. Osa-aikaistuksesta laadittiin erilliset liitteet työsopimuksiin, jonka jälkeen työntekijöiden työsuhde muuttui osa-aikaiseksi irtisanomisajan kuluttua vuonna 2014. Työnantaja takasi työsopimuksilla vähintään 50 prosenttia kokonaistyöajasta. Työntekijöiden työsopimuksen mukainen vähimmäistyöaika oli 20 tuntia viikossa.

Liikematkatiimissä osa-aikaistetuista 34 työntekijästä kaksi on sittemmin irtisanoutunut ja yksi kokoaikaistettu tehtävän muutoksen yhteydessä. Lisäksi osa työsuhteista on muuttunut osa-aikaeläkkeeksi ja yksi työntekijä on osa-aikaisena omasta pyynnöstä opintovapaan vuoksi.

Huhtikuussa 2015 yritys palkkasi kaksi uutta osa-aikaista työntekijää. Kantajan mukaan lisätyötä ja/tai kokoaikatyötä ei ole tarjottu kenellekään aiemmin osa-aikaistetuista työntekijöistä. Osa-aikaistetuista 34 työntekijästä oli 1.9.2016 osa-aikaisena 27 työntekijää.

Asianosaiset ovat erimielisiä muun ohella siitä, onko Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 1.5.2012–31.3.2014 voimassa olleen matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen työsuhteen päättämistä koskevassa 7 §:ssä määrätty osa-aikaistamisen perusteista.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että vuonna 2013 käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden perusteella suoritetut osa-aikaistamiset ovat olleet oikeudelliselta luonteeltaan valeoikeustoimia,

2. vahvistaa, että taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita, näin ollen myöskään perustetta osa-aikaistamiselle, ei ole ollut,

3. vahvistaa, että SMT Oy on rikkonut matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkasopimuksen 3 §:n mukaista lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan palkatessaan Eskolan ja Kaviston huhtikuussa 2015,

4. tuomitsee Suomen Matkatoimisto SMT Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

5. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

6. velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Matkatoimisto SMT Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että Suomen Matkatoimisto SMT Oy velvoitetaan toimittamaan työtuomioistuimelle

- nimilista yhtiössä vuosina 2013-2014 osa-aikaistetuista työntekijöistä

- nimilista yhtiössä vuonna 2015 kokoaikaistetuista, vuonna 2014 osa-aikaistetuista työntekijöistä (kokous- ja tapahtumatiimiläiset)

- kaikkien yhtiössä vuonna 2013- 2014 osa-aikaistettujen työntekijöiden keskimääräiset toteutuneet työtunnit viikko- tai kuukausitasolla vuoden 2015 ajalta ja

- yhtiön liikematkatiimin työvuorolistat maalis-toukokuulta 2015.

Perusteet

Välituomiolla ratkaistavan asian perusteet

Osa-aikaistetut 34 työntekijää on ensiksi irtisanottu, minkä jälkeen on tarjottu mahdollisuutta siirtyä osa-aikatyöhön. Koska osa-aikaistamista on edeltänyt (osa-)irtisanominen, tulee asiaa arvioida matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 7 §:n nojalla.

Koska muualla työehtosopimuksessa ei ole erikseen määräyksiä irtisanomisuhkaisesta työsuhteen ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta, esimerkiksi kanteessa tarkoitetusta työsopimuksen yksipuolisesta osa-aikaistamisesta tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla, tulee asiaa arvioida työsopimuslain ja työsopimusoikeudessa noudatettavan pacta sunt servanda –periaatteen perusteella.

Työsopimuslaissa ei ole yleistä säännöstä kummankaan sopijapuolen oikeudesta yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen olennaisia ehtoja. Oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että tältä osin työsopimusoikeudessa on noudatettava yleisen sopimusoikeuden perussääntöä, jonka mukaan sopimukset on pidettävä, olosuhteiden muutoksesta huolimatta. Tästä seuraa, että työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muutosta tavoitteleva osapuoli - yleensä työnantaja - joutuu käytännössä irtisanomaan työsopimuksen ja esittämään vastapuolelle tarjouksen työsopimuksen uusista ehdoista. Tarjouksen vastaanottaneen osapuolen harkittavaksi sitten jää, jatkaako hän työsopimussuhdetta muutetuin uusin ehdoin vai antaako työsuhteensa päättyä irtisanomiseen kyseiseen työsuhteeseen noudatettavan irtisanomisajan jälkeen. Työnantajalla on oltava työsopimuslain 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiselle.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työsopimuslain 7 luvun säännöksiä työsopimuksen irtisanomisesta on sovellettava myös silloin, kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen tarkoituksenaan "vain" saada aikaan muutos työsopimuksen olennaiseen ehtoon, esimerkiksi työaikaa koskevaan ehtoon tai käsillä olevassa tapauksessa halutessaan muuttaa työntekijän työsuhteen kokoaikaisesta osa-aikaiseksi.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työsopimus muodostaa sellaisen yhtenäisen kokonaisuuden, että irtisanomista ei voida, puolin eikä toisin, pätevästi "kohdistaa" vain työsopimuksen yksittäiseen ehtoon niin, että työsopimus ja työsuhde jäisivät muutoin ennalleen työsopimukseen noudatettavan irtisanomisajan kuluttua. Tällainen menettely loukkaisi edellä mainittua sopimusoikeuden yleistä perussääntöä sopimuksen sitovuudesta.

Nyt arvioitavana olevassa asiassa on kyse siitä, että SMT Oy ilmoitti työnantajana yksipuolisesti kanteessa yksilöidyille 34 työntekijälle, että heidän työsopimuksensa tullaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomaan, mikäli he eivät suostu työsopimuksensa työaikaa koskevan olennaisen ehdon muutokseen kokoaikaisesta osa-aikaiseksi. Kaikki työntekijät eivät tähän suostuneet, joten heidän työsopimuksensa päättyivät sanotusta syystä työsopimuksen irtisanomiseen. Yksi tällainen työntekijä oli A, jonka työsopimus päättyi irtisanomisilmoituksen saamiseen työnantajalta 2.1.2014.

Kanteessa yksilöityjen työntekijöiden työsuhteiden (pakko-)osa-aikaistamisessa ei ollut kyse molemminpuolisesta sopimisesta, vaan edellä tarkoitetusta työnantajan yksipuolisesta, tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuvasta ja irtisanomisuhan sisältävästä tahdonilmaisusta.

Pääasian perusteet

Työnantajalla ei ollut taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta, eikä näin ollen myöskään perustetta osa-aikaistamisille.

Kaikki lisätyö kuuluu työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnän piiriin. Yhtiöllä ei ollut perustetta olla tarjoamatta lisätyötä olemassa oleville osa-aikaisille.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Matkatoimisto SMT Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Lisäksi Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Matkatoimisto SMT Oy ovat vaatineet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n editiovaatimukset hylätään. Tehdyt työvuorolistat toimitetaan, mikäli kantaja sitä vielä vaatii saatuaan toteutuneet työtunnit kuukausitasolla.

Kanteen kiistämisen perusteet

Välituomiolla ratkaistavan asian perusteet

Työehtosopimuksen määräys käsittelee vain tilanteita, joissa työsopimus joko päätetään tai työntekijä lomautetaan. Määräyksessä ei oteta mitään kantaa tilanteeseen, jossa työsopimus osa-aikaistetaan.

Määräyksen sanamuoto on täsmällinen ja selkeä eikä tulkinnalla tule laajentaa työehtosopimuksen sisältöä siten, että työehtosopimus kattaisi myös osa-aikaistamisen. Oikeudelliselta merkitykseltään ilmaukset työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen ovat riidattomia. Myös osa-aikaistamisen merkitys on riidaton. Työehtosopimuksessa ei ole määrätty mitään osa-aikaistamisen perusteista tai mahdollisista oikeusseuraamuksista.

Mikään ei myöskään puhu sen puolesta, että osapuolten sopimuksen sisältöä koskeva tarkoitus olisi jokin muu kuin se mitä sopimukseen on kirjattu. Koska osa-aikaistamista ei ole mainittu, ei siitä ole ollut tarkoitus työehtosopimuksessa sopia.

Työehtosopimuksen aiempi soveltamiskäytäntö ei myöskään tue AKT ry:n väitettä siitä, että työehtosopimusta tulisi soveltaa tilanteisiin, jossa työntekijöitä joudutaan osa-aikaistamaan.

SMT Oy ei ole ensin irtisanonut liikematkatiimin työntekijöitä ja vasta sitten osa-aikaistanut heidät. Irtisanominen olisi tullut kysymykseen vain siinä tilanteessa, että työntekijä ei olisi ottanut vastaan osa-aikaista työtä. Osa-aikaistamista ei käytännön työelämässä koskaan toteuteta siten kuin AKT ry on esittänyt.

Edellä mainituilla perusteilla vastaajat vaativat, että työtuomioistuimen tulee välituomiolla ratkaista, että työehtosopimus ei kata tilanteita, joissa työntekijöitä osa-aikaistetaan.

Pääasian perusteet

Osa-aikaistamiselle on ollut perusteet.

Työehtosopimuksen viittaus työsopimuslain 2 luvun 5 §:ssä mainittuun kokoaikatyöhön tulee kyseeseen silloin, kun työnantajalla on tarjota työntekijöille kokoaikaista työtä eli työehtosopimuksen mukaisesti 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. SMT Oy ei ole voinut rikkoa palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettua kokoaikatyön tarjoamismenettelyä, koska työnantajalla ei ole ollut tarjota kokoaikatyötä.

SMT Oy ei ole rikkonut kanteessa mainittuja työehtosopimuksen määräyksiä. Hyvityssakkovaatimukset tulee hylätä.

TODISTELU

Välituomiolla ratkaistavan asian todistelu

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n irtisanomisilmoitus 2.1.2014

2. B:lle 14.1.2014 annettu ilmoitus työsopimuksen ehtojen muuttamisesta

Kantajan henkilötodistelu

1. C palkkasihteeri, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Vastaajien henkilötodistelu

1. D johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat PALTA ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen työsuhteen päättämistä koskevan 7 §:n mukaan työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen sekä niistä maksettavat korvaukset määräytyvät työsopimuslain mukaan, jollei työehtosopimuksesta muuta johdu.

Työtuomioistuimen ratkaistavana on kysymys siitä, onko työehtosopimuksen 7 §:n määräyksellä sovittu osa-aikaistamisen perusteista. Työtuomioistuin tarkastelee asiaa ensin siltä kannalta, ovatko työehtosopimuksen osapuolet tarkoittaneet määräystä sovellettavan myös osa-aikaistamiseen. Tämän jälkeen selvitetään, miten riidanalaiset osa-aikaistamiset SMT Oy:ssä on käytännössä toteutettu ja miten menettelyä on oikeudellisesti arvioitava.

Määräyksen tarkoituksesta esitetty selvitys

AKT ry:n palkkasihteeri C on kertonut, että työsuhteen päättämistä koskeva 7 §:n määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1997 lähtien ja että sitä edeltävältä ajalta hänellä ei ole tietoa määräyksen historiasta. PALTA ry:n johtava asiantuntija D on kertonut, että määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin jo ennen vuotta 1987, jolloin hän tuli hoitamaan matkatoimistoalan sopimuskysymyksiä. Edelleen D on kertonut, että määräykseen ei ole edellä mainittuna ajanjaksona tehty sisällöllisiä muutoksia. C ja D ovat kertoneet, että heidän tiedossaan ei ole aiempia riitoja osa-aikaistamisen perusteesta. Työtuomioistuin pitää todistajien yhtäpitävästi kertomia seikkoja toteen näytettyinä. Määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1987.

Työehtosopimuksen 7 §:n määräyksessä on viitattu työsopimuslakiin. Työsopimuslain 7 luvun 11 §:ssä on säännös työnantajan oikeudesta yksipuolisesti muuttaa työsuhde osa-aikaiseksi saman luvun 3 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen. Osa-aikaistamista koskevat säännökset lisättiin vuoden 1970 työsopimuslakiin (39 a §, 723/88) ja vuoden 1978 yhteistoimintalakiin (6 §:n 3 a-kohta, 724/88) vuonna 1988.

Koska säännöstä työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi ei ollut työsopimuslaissa vielä silloin, kun työehtosopimuksen 7 §:n määräys on otettu työehtosopimukseen, nyt käsillä olevaa asiaa ei ole voitu käsitellä työehtosopimusneuvotteluissa. Tästä johtuen määräyksen tulkinnassa ei voida nojautua osapuolten alkuperäiseen tarkoitukseen. Toisaalta osapuolet eivät myöhemminkään, työehtosopimusta uudistettaessa, ole muuttaneet 7 §:ää ja ulottaneet sitä koskemaan osa-aikaistamista, vaikka lainsäädännössä osa-aikaistamista on irtisanomisen ja lomauttamisen ohella käsitelty samaan asiakokonaisuuteen kuuluvana työvoiman käytön vähentämisen muotona (työsopimuslain, 55/2001, 5-7 luvut ja yhteistoimintalain, 334/2007, 8 luku). Myös määräyksen otsikkona on säilytetty "Työsopimuksen päättäminen", mikä ei viittaa osa-aikaistamiseen.

Työehtosopimuksen 7 §:n sanamuodon mukaan työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen sekä niistä maksettavat korvaukset määräytyvät työsopimuslain mukaan. Työehtosopimusmääräys on sanamuodoltaan selkeä, eikä siinä ole mainittu osa-aikaistamista. Selostetuista syistä työtuomioistuin katsoo, että PALTA ry:n ja SMT Oy:n esittämä tulkinta vastaa parhaiten säännöksen oikeaa sisältöä, jonka mukaan määräys ei koske osa-aikaistamista.

Osa-aikaistamisessa noudatettu menettely

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on katsonut, että SMT Oy:n osa-aikaistetut työntekijät on ensiksi irtisanottu, minkä jälkeen heille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä osa-aikatyöhön. Koska osa-aikaistamista on edeltänyt (osa-)irtisanominen, asiaa tulee arvioida matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 7 §:n nojalla. Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja SMT Oy ovat katsoneet, että SMT Oy ei ole ensin irtisanonut työntekijöitä ja vasta sitten osa-aikaistanut heitä. Irtisanominen on tullut kysymykseen vain siinä tilanteessa, että työntekijä ei ole ottanut vastaan osa-aikaista työtä.

Kantajan kirjallisena todisteena olevasta irtisanomisilmoituksesta (K1) käy ilmi, että tuossa tapauksessa työntekijän työsuhde on päättynyt tuotannollisella ja taloudellisella syyllä irtisanomisajan kuluttua. Työtuomioistuimessa asianosaiset ovat kertoneet, että näin on tapahtunut, koska työntekijä on kieltäytynyt osa-aikatyöstä. Myös AKT ry:n palkkasihteeri C on kertonut, että kyseiselle henkilölle on ensin tarjottu osa-aikaistamista ja kun hän on siitä kieltäytynyt, hänet on irtisanottu. Työtuomioistuin toteaa, että mainittu henkilö ei kuulu kanteessa tarkoitettujen osa-aikaistettujen työntekijöiden joukkoon eikä hänen tapauksensa siten kuvaa nyt riidanalaisia tapauksia, joissa osa-aikaistettujen työntekijöiden työsuhteet ovat jääneet voimaan.

Kantajan kirjallisena todisteena oleva työsopimuksen ehtojen muuttamista koskeva ilmoitus (K2) sen sijaan koskee yhtä kanteessa tarkoitetuista henkilöistä. Ilmoituksesta selviää, että SMT Oy on muuttanut tuotannollisella ja taloudellisella perusteella hänen työsopimuksensa työaikaa koskevaa ehtoa siten, että työ on muuttunut osa-aikatyöksi irtisanomisajan kuluttua työsuhteen muiden ehtojen säilyessä ennallaan. Menettelytapa vastaa sitä, miten osa-aikaistaminen myös työsopimuslain 7 luvun 11 §:n mukaan pannaan toimeen. Lain mukaan työntekijä voidaan osa-aikaistaa niin sanottua ilmoitusmenettelyä noudattaen irtisanomisperusteen ollessa käsillä ja irtisanomisaikaa noudattaen. Tällaisessa tapauksessa työsuhteen ehtoa ei toisin sanoen muuteta siten, että työsopimus ensin irtisanotaan ja työntekijälle sen jälkeen tarjotaan uutta työsopimusta muutetuin ehdoin (ilmoitusmenettelyn ja muuttamistarkoituksessa tehdyn irtisanomisen eroista ks. KKO 2016:80, perustelujen kohta 15).

Selostetuista syistä työtuomioistuin katsoo, että SMT Oy:ssä toimeenpantujen osa-aikaistamisten yhteydessä ei ole tosiasiallisesti eikä oikeudellisesti arvostellen tapahtunut kanteessa väitettyjä erillisiä työsopimusten irtisanomisia.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 7 § koskee sanamuotonsa mukaisesti vain työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista. Määräys ei siten tule sovellettavaksi tässä tapauksessa, jossa SMT Oy:n työntekijöiden työsuhteita ei ole päätetty, vaan ne on ilmoitusten mukaan muutettu osa-aikaisiksi.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat. Koska osa-aikaistamisen perusteista ei ole määrätty työehtosopimuksessa, työtuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa siltä osin kuin siinä esitetty osa-aikaistamisesta johtuvia vaatimuksia. Näin ollen kannevaatimukset 1 ja 2 jätetään tutkimatta.

Tuomiolauselma

Kannevaatimukset 1 ja 2 jätetään tutkimatta.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä muilta osin jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Äimälä, Kari, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:30

$
0
0

Sovinto

Diaarinumero: R 74/16
Antopäivä: 23.2.2017

Vahvistettu sovinto sairausajan palkkaa koskevassa asiassa.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Puuteollisuusyrittäjät ry

Mattiovi Oy

TT 2017:31

$
0
0

Sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettava korvaus
Virkaehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 148/15
Antopäivä: 27.2.2017

Asiassa oli kysymys siitä, määräytyykö harjoituskorvaus työaikasopimuksen sanamuodon mukaisesti virkamiehen tehtävän vaativuusluokan vai työnantajan tulkinnan mukaisesti euromääräisen palkan perusteella.

KANTAJA

Palkansaajajärjestö Pardia ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta, harjoituskorvaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.11.2016

Pääkäsittely 24.1.2017

Työtuomioistuin on pääkäsittelyssä 24.1.2017 hyväksynyt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n entisen pääluottamusmiehen A:n kuulemisen todistajana.

SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisessä virkaehtosopimusta tarkentavassa puolustusvoimien työaikasopimuksessa (muutettu 8 §:n 5-7 kohtien osalta 18.3.2010) on muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §

Sotilaallinen harjoitus

Poiketen siitä, mitä tässä sopimuksessa ja työaikalain alaisten virkamiesten osalta valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu työajoista ja haittatyökorvauksista, noudatetaan puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen seuraavia määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tai enintään ESJA-vaativuusluokan 15 mukaista tehtävää hoitavan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, maksetaan hänelle harjoituskorvauksena 115,28 euroa vuorokaudelta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtion matkustussäännössä 2015 on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

Päivärahojen suuruus

Päiväraha suoritetaan:

1) osapäivärahana 1.1. - 31.12.2015 väliseltä ajalta 18 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta virkamatkaan on käytetty 10 §:n 1 momentissa mainittu vähimmäisaika, ja

2) kokopäivärahana 1.1. - 31.12.2015 väliseltä ajalta 40 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta virkamatkaan on käytetty 10 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Puolustusvoimista annetun lain 41 §:n ja puolustusvoimien takuupalkkajärjestelmän mukaan, jos virkamies siirretään tehtävästään alemman palkkaluokan tehtävään, hänelle maksetaan vuoden ajan takuupalkkana vanhan palkkaluokan mukainen palkka. Harjoituspäiväraha määräytyy valtion matkustussäännön 11 §:n perusteella, jonka mukaan virkamiehelle suoritetaan 40 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, määräytyykö harjoituskorvaus tehtävän vaativuusluokan vai euromääräisen palkan perusteella.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Palkansaajajärjestö Pardia ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n 5 kohtaa on tulkittava siten, että virkamiehelle sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettavan harjoituskorvauksen maksuperusteena on tehtävän vaativuusluokka eikä euromääräinen palkka; ja

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut 3.599,86 eurolla korkoineen.

Perusteet

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 5 kohtaa on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti siten, että harjoituskorvauksen perusteena on henkilön tehtävään perustuva vaativuusluokka. Työaikasopimuksessa ei ole mainintaa maksupalkkaluokasta tai euromääräisestä palkasta eikä muunlaisesta tulkinnasta ole myöskään sovittu. Lisäksi työnantaja on aiemmin tulkinnut sopimuskohtaa tehtävän vaativuusluokan perusteella. Näin ollen sopimuksen sanamuotoa ei ole syytä tulkita sanamuodosta poiketen.

Puolustusvoimien 30.11.2004 asti käytössä olleessa A-palkkausjärjestelmässä harjoituskorvausta maksettiin virkamiehen sijoituspalkkaluokan mukaan. Puolustusvoimissa siirryttiin A-palkkausjärjestelmästä uuteen palkkausjärjestelmään 1.12.2005. Uusi palkkausjärjestelmässä sisältää viisi palkkausjärjestelmää (mukaan lukien asiantuntijoiden ESJA-järjestelmä).

ESJA-järjestelmään siirryttäessä joidenkin virkamiesten tehtävien vaativuusluokka laski ja he siirtyivät takuupalkalle. Virkamiehille maksettiin tuolloin harjoituskorvaus, vaikka takuupalkka ylitti määritellyn ESJA-enimmäistason. Ratkaisevaa ei siis ollut euromääräinen palkka vaan tehtävän vaativuusluokka.

Aiemmassa palkkasopimuksessa vaativuusluokkaan ja euromääräiseen palkkaan perustuvat maksut oli eroteltu toisistaan. Esimerkiksi eräiden keskijohtoon kuuluvien työaikakorvauksia koskevan 21 a §:n mukaan "Virkamiehelle, jonka JSA-vaativuusluokka on 13 taikka jonka sijoitus- tai maksupalkkaluokka on A23 lisätyökorvauksena maksetaan ... ". Palkkasopimuksen sotaharjoituskorvauksia koskevan 8 §:n mukaan: "Enintään JSA- vaativuusluokan 16 mukaista tehtävää hoitavan tai enintään A 25 sijoituspalkkausluokkaan kuuluvan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, maksetaan hänelle ... "

ESJA-järjestelmään siirryttäessä ei ole myöskään sovittu muutoksesta harjoituskorvauksen maksun määräytymisen perusteisiin, vaan maksun perusteena on aikaisemman käytännön mukaisesti tehtävän vaativuusluokka.

Vuonna 2010 VES 8 §:n 5 kohdan enimmäisraja nostettiin ESJA 13 luokasta 15 luokkaan, mutta sopimustekstiä ei muutettu. Vuoden 2015 alussa puolustusvoimissa tehtiin laajempi organisaatiouudistus, jonka seurauksena tehtyjen tehtävämuutosten johdosta ESJA-järjestelmän piiriin tuli useita takuupalkkaan oikeutettuja virkamiehiä. Osa näistä virkamiehistä siirrettiin vaativuusluokan ESJA 15 tai alle mukaisiin tehtäviin. Näille virkamiehille maksettiin kuitenkin heidän aiemman tehtävänsä mukaista palkkaa vuoden ajan.

Harjoituskorvauksen maksuperusteena on edellä kerrotuilla perusteilla pidettävä virkamiehen tehtävän vaativuusluokkaa eikä euromääräistä palkkaa. Näin ollen vaativuusluokan laskiessa alle sotaharjoituskorvauksen maksurajan, virkamies on oikeutettu sotaharjoituskorvaukseen riippumatta palkan suuruudesta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 49,20 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan ratkaisevaa harjoituskorvauksia maksettaessa on ollut virkamiehen palkkauksen taso. Vaikka sopimusosapuolet eivät ole nimenomaisesti ottaneet kantaa siihen, miten takuupalkkaussäännöstö sovitetaan sotilaallisesta harjoituksesta maksettavaan korvaukseen, ei sopimusosapuolten tarkoitus ole ollut muuttaa vallitsevaa käytäntöä, jonka mukaan sotilaallisen harjoituskorvauksen maksuperusteena on virkamiehen maksupalkkaluokka tai euromääräinen takuupalkka tehtäväkohtaisen vaativuusluokan (entinen sijoituspalkkaluokka) sijaan.

ESJA-vaativuudenarviointijärjestelmää koskevan palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan 1.12.2005. Puolustusvoimien palkanmaksujärjestelmien tietotekniset ratkaisut suunniteltiin siten, että järjestelmä estää korvauksen maksatuksen ESJA 15 -vaativuusluokkaa korkeammille palkkaluokille. Ennen SAP-järjestelmän käyttöönottoa 1.5.2011 käytössä ollut Pv-palkanmaksujärjestelmä oli ohjelmoitu ratkaisemaan sotaharjoituskorvauksen maksu virkamiehen maksupalkkaluokan perusteella tehtäväkohtaisesta vaativuusluokituksesta riippumatta. Täten kantajan väite siitä, että työnantaja olisi aiemmin tulkinnut kiistanalaista sopimuskohtaa tehtäväkohtaisen vaativuusluokan perusteella, on paikkaansa pitämätön.

Siirryttäessä A-palkkaluokista ESJA -järjestelmään, joitakin virkamiehiä jäi 30.11.2005 tilanteen mukaisille A-palkkaluokkaan perustuville euromääräisille takuupaikoille. Näiden virkamiesten joukossa oli myös kantajan esimerkkihenkilö B. Kaikille virkamiehille laskettiin euromääräinen palkka 30.11.2005, josta muodostui virkamiehen takuupalkkaus niin kauan, kun hän on puolustusvoimien palveluksessa. Tätä palkkaa verrataan tehtävän vaativuuden mukaiseen palkkaukseen lisättynä henkilökohtaisella osuudella, ja näistä vaihtoehdoista maksetaan korkeamman mukaan.

B:lla oli euromääräinen takuupalkka. Hänelle maksettiin ESJA 12 vaativuusluokan mukaista palkkausta lisättynä 32 prosentin henkilökohtaisella palkanosalla. Koska tämä palkka oli pienempi kuin hänen euromääräinen A-takuupalkkauksensa, hänelle maksettiin lisäksi näin muodostettujen palkkojen erotus takuuosana. B:lle maksettiin meripalvelukorvauksia ja muutama sotaharjoituskorvaus. Hänen euromääräistä takuupalkkaustaan verrattiin ESJA-taulukon siihen rajaan, jolla sotaharjoituskorvauksen maksuperuste vielä on olemassa (ESJA 15).

Jos virkamiehen tehtäväkohtainen vaativuusluokka laskee esimerkiksi uuden tehtävän seurauksena, hänelle kuitenkin maksetaan entisen vaativuusluokan mukaista palkkaa vuoden tai kahden vuoden ajan. Tämän jälkeen virkamiehen palkkaus voi laskea enintään yhden vaativuusluokan. Kaikki haittatyökorvaukset mukaan lukien sotaharjoituskorvaus maksetaan tosiasiallinen maksuvaativuusluokan (enintään ESJA 15) mukaan riippumatta siitä, että henkilön tehtävän vaativuusluokka on matalampi.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry:n entisen pääluottamusmies C:n lausunto 16.12.2015

2. Puolustusvoimien työaikasopimus ja soveltamisohjeet 5.4.2005

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Pääesikunnan vastaus Ilmavoimille sotaharjoituskorvauksen tulkintakysymykseen vuonna 2010

Kantajan henkilötodistelu

1. C, Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry:n entinen pääluottamusmies

2. A, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n entinen pääluottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. D, puolustusministeriön hallitusneuvos

2. E, Puolustusvoimien palvelukeskuksen suunnittelija

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Puolustusvoimissa oli 30.11.2004 saakka käytössä niin sanottu A-palkkausjärjestelmä, jossa sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettiin harjoituskorvaus virkamiehen palkkaluokan mukaan. Uusi palkkausjärjestelmä, johon siirryttiin 1.12.2005, sisältää myös asiantuntijoiden niin sanotun ESJA-palkkausjärjestelmän.

Puolustusministeriön sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisen puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan mukaan enintään ESJA-vaativuusluokan 15 mukaista tehtävää hoitavan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, maksetaan hänelle harjoituskorvauksena 115,28 euroa vuorokaudelta. Enimmäisraja nostettiin ESJA:n osalta vuonna 2010 luokasta 13 luokkaan 15, mutta määräystä ei muilta osin muutettu.

Asiassa on kysymys siitä, onko harjoituskorvauksen maksuperusteena kantajan esittämällä tavalla virkamiehen tehtävän vaativuusluokka vai vastaajan esittämällä tavalla virkamiehen euromääräinen palkka.

Sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettava harjoituskorvaus

Asiassa on riidatonta, että aiemmassa 30.11.2004 saakka voimassa olleessa työaikasopimuksessa vaativuusluokkaan ja euromääräiseen palkkaan perustuvat korvaukset oli eroteltu toisistaan. Sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettava harjoituskorvaus oli määritelty siten, että korvaus maksetaan enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tehtävää hoitavan tai enintään A 25 sijoituspalkkausluokkaan kuuluvan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen.

Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry:n entinen pääluottamusmies C ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n entinen pääluottamusmies A ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että maininta sijoituspalkkausluokasta A 25 korvattiin uudistuksessa ESJA 13-palkkausluokalla 1.12.2005 alkaen. C:n ja A:n tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa tällä hetkellä voimassa olevan työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan määräystä olisi tulkittu siten, että oikeus korvaukseen määräytyisi virkamiehen euromääräisen palkan perusteella. A on lisäksi kertonut, ettei työntekijäpuoli olisi suostunut tekemään sopimusta, jossa harjoituskorvauksen maksuperusteena olisi virkamiehen euromääräinen palkka.

Työnantajapuolen edustajana neuvotteluihin osallistuneen D:n mukaan työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan tarkoituksena on osoittaa palkkauksen määrä, jonka yläpuolella olevat henkilöt eivät ole oikeutettuja korvaukseen sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta. Vuonna 2010 rajaus nostettiin ESJA luokasta 13 luokkaan 15, mutta muutoksen yhteydessä ei muutoin keskusteltu määräyksen sisällöstä tai tarkoituksesta. Puolustusvoimilla ei ole työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan soveltamisesta erillistä ohjetta.

Työtuomioistuin katsoo, ettei työaikasopimusta koskeviin neuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden kertomuksista voida päätellä, että sopijaosapuolet olisivat sopineet ESJA-järjestelmään siirryttäessä vuonna 2005 tai myöhemminkään muutoksesta harjoituskorvauksen maksun perusteisiin. Kertomuksista on pääteltävissä, että aiempi maininta A 25 sijoituspalkkaluokasta korvattiin ESJA-palkkausluokalla.

Vastaajan mukaan työnantajan vakiintuneessa soveltamiskäytännössä harjoituskorvauksia maksettaessa ratkaisevaa on ollut virkamiehen palkkauksen taso. Vastaaja on esittänyt kirjallisena todisteena Puolustusvoimien vastauksen (V1), jonka mukaan Puolustusvoimat on linjannut, että sotilaallisen harjoituskorvauksen maksamisen määrittää "maksuvaatiluokka". Asiakirja on päivätty 29.11.2016 ja siihen on käsin kirjattu "TA:n linjaus 2010". Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että tämä vastaus tai väitetty työnantajan linjaus olisi muullakaan tavoin tullut työntekijäpuolen tietoon.

Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä työnantajan vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä tai siitä, että mahdollinen vakiintunut soveltamiskäytäntö olisi ollut työntekijäpuolen tiedossa. Näin ollen työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan määräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti.

Työtuomioistuin katsoo, että työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan sanamuoto on selvä. Sanamuodon mukaan harjoituskorvauksen perusteena on henkilön tehtävään perustuva ESJA-vaativuusluokka. Määräyksen sanamuoto on ollut samankaltainen ESJA-palkkausjärjestelmää edeltäneen A-palkkausjärjestelmän voimassa ollessa. Sanamuodon mukaista tulkintaa puoltaa myös se, ettei työaikasopimuksen harjoituskorvausta koskevassa 8 §:n 5. kohdassa tai sen soveltamisohjeessa (K1) ole mainintaa maksupalkkaluokasta tai euromääräisestä palkasta.

Virkaehtosopimusta tarkentavan puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan määräystä on edellä kerrotuilla perusteilla tulkittava siten, että virkamiehelle sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettavan harjoituskorvauksen maksuperusteena on tehtävän vaativuusluokka eikä euromääräinen palkka.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään valtiovarainministeriö on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3.599,86 euroa. Valtiovarainministeriö on paljoksunut Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta todistaja A:n palkkion osalta, eli siltä osin kuin oikeudenkäyntikuluvaatimus ylittää 3.294 euroa.

Palkansaajajärjestö Pardia ry on työtuomioistuimen pääkäsittelyn jälkeen ilmoittanut todistaja A:n palkkioksi 305,86 euroa, joka koostuu 41 euron päivärahasta ja 264,86 euron matkakuluista. Työtuomioistuimen pääkäsittelystä laaditusta pöytäkirjasta ilmenee A:n ilmoittaneen työtuomioistuimelle kuulemisensa jälkeen, ettei hänellä ole todistajanpalkkiovaatimusta.

Työtuomioistuin katsoo, että A:n olisi tullut esittää todistajanpalkkiovaatimuksensa työtuomioistuimen pääkäsittelyssä, jotta se voitaisiin huomioida Palkansaajajärjestö Pardia ry:n valtiovarainministeriön korvattavaksi tuomittavissa oikeudenkäyntikuluissa. Näin ollen valtiovarainministeriön on korvattava Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut 3.294 eurolla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että puolustusministeriön sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n tarkentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n 5. kohtaa on tulkittava siten, että virkamiehelle sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettavan harjoituskorvauksen maksuperusteena on tehtävän vaativuusluokka eikä euromääräinen palkka; ja

- velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut 3.294 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Niittylä, Lehto ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:32

$
0
0

Lakko
Työrauha

Diaarinumero: R 2/17
Antopäivä: 1.3.2017

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastalauseena työnantajan toteuttamille lomautusjärjestelyille. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta sekä lomauttamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuuden ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Satamaoperaattorit ry

VASTAAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

KUULTAVA

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Multi-Link Terminals Ltd Oy:n työntekijät järjestivät työtaistelun HaminaKotkan satamassa, joka alkoi 1.4.2016 kello 6.00 ja päättyi 2.4.2016 kello 6.00.

Työtaistelutoimenpiteen perusteena olivat Multi-Link Terminals Ltd Oy:n HaminaKotkan satamassa kevään 2016 aikana toteuttamat lomautukset ja niiden aikana suoritetut töiden ulkoistamiset.

Ammattiosastoon kuuluu noin 1.300 jäsentä, joista noin 900 on maksavia jäseniä.

KANNE

Vaatimukset

Satamaoperaattorit ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä korvaamaan kantajan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työtaistelu

Multi-Link Terminals Ltd Oy:ssä oli keväällä 2016 voimassa lomautusjärjestelyjä. Mussalon toimipisteen pääluottamusmies lähetti 1.4.2016 noin kello 6 työnantajan edustajalle tekstiviestin, jossa ilmoitettiin lakosta ja sen syistä.

Lakko toteutettiin ilmoitetun mukaisesti. Lakkoon osallistui kolmessa työvuorossa yhteensä 30 ahtaajaa.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelu kohdistui ahtausalan työehtosopimuksen (2014 - 2017) 5 §:n 1 kohdan määräykseen, jonka mukaan työnantaja päättää työntekijöiden ottamisesta ja erottamisesta sekä työnjohto-oikeudesta. Lisäksi työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen 6 §:n lomauttamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosasto Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on vastuussa järjestämästään työtaistelusta. Pääluottamusmies pani toimeen ammattiosaston päätöksen.

Seuraamuksesta

Ammattiosasto tuomittiin hieman aikaisemmin (työtuomioistuimen tuomio 21.3.2016, TT 2016:33) hyvityssakkoihin marraskuussa järjestämästään työtaistelusta, jonka perusteena olivat yhteistoimintamenettelyihin liittyvät lomautukset Multi-Link Terminals Ltd Oy:ssä. Pian tuomion jälkeen järjestetystä työtaistelusta tulee tuomita tuntuvasti kovempi hyvityssakko, koska ammattiosasto suhtautui ilmeisen piittaamattomasti edelliseen hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry (AKT) on myöntänyt, että Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on rikkonut työrauhavelvoitteensa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on kuitenkin vaatinut, että Satamaoperaattorit ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Vastauksen perusteet

Työtaisteluun on osallistunut noin 25-30 ammattiosaston jäsentä.

Mielenilmauksen kohteena on ollut Kotkan Ahtaustyöntekijöiden tuntema ahdinko ja pelko työpaikkojensa puolesta, jopa tiettyjen toimintojen loppumisesta HaminaKotkan satamassa kokonaan. Multi-Link Terminals Ltd Oy on toteuttanut lomautusmallin, jonka laillisuudesta työntekijät ja AKT ovat olleet erimielisiä työnantajan kanssa.

Hyvityssakko

Mahdollisen hyvityssakon määrää tuomittaessa on otettava huomioon, että Kotkan Ahtaustyöntekijät on yhdistysmuotoinen toimija, joka ei kokonsa tai varallisuusasemansa perusteella ole tasavertaisessa asemassa Multi-Link Terminals Ltd Oy:n kanssa. Myös yhdistyksen tosiasialliset selviytymismahdollisuudet lain asettamista velvoitteista tulee ottaa huomioon sakon määrittämisen perusteena.

Kantajan viittaamilla aikaisemmilla työtaistelutoimenpiteillä ei ole mitään asiallista yhteyttä perusteidensa osalta nyt käsiteltävänä olevan työtaistelutoimenpiteen kanssa eikä sitä tule ottaa hyvityssakon määrää arvioitaessa huomioon korostusperusteena.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden perusteita harkittaessa tulee ottaa huomioon yhdistyksen koko, taloudellinen tilanne ja olosuhteet ylipäätään, työtaistelutoimenpiteen laajuus ja kesto sekä oikeudenkäynnin välttämättömyys asiassa. Mielenilmauksen takana on ollut Multi-Link Terminals Ltd Oy:n toteuttama lomautusmalli, joka on AKT:n ja työntekijöiden tulkinnan mukaisesti lainvastainen. Korvaamisvelvollisuutta harkittaessa tulee siten ottaa huomioon mielenilmauksen taustalla vaikuttaneet tapahtumat.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Multi-Link Terminals Ltd Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 1.4.2016 kello 6.00 ja päättyi 2.4.2016 kello 6.00. Työtaisteluun on osallistunut enintään 30 työntekijää.

Työtaistelun syynä olivat työnantajan toteuttamat lomautusjärjestelyt. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta sekä lomauttamista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n maksamaan Satamaoperaattorit ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.600 euroa.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Nybondas, Teerimäki, Koskinen ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

TT 2017:33

$
0
0

Lakko
Työrauha

Diaarinumero: R 3/17
Antopäivä: 1.3.2017

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastalauseena työnantajan toteuttamille irtisanomisille. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuuden ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Satamaoperaattorit ry

VASTAAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

KUULTAVA

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Multi-Link Terminals Ltd Oy:n työntekijät järjestivät työtaistelun HaminaKotkan satamassa, joka alkoi 24.8.2016 kello 6.00 ja päättyi 25.8.2016 kello 6.00.

Työtaistelun perusteena olivat Multi-Link Terminals Ltd Oy:n 23.8.2016 suorittamat yhteensä 27 ahtaajan irtisanomiset Kotkan Mussalon toimipaikasta. Lakkoon ovat osallistuneet kaikki 22 työvuorossa ollutta ahtaajaa.

Ammattiosastoon kuuluu noin 1.300 jäsentä, joista noin 900 on maksavia jäseniä.

KANNE

Vaatimukset

Satamaoperaattorit ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä korvaamaan kantajan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Multi-Link Terminals Oy irtisanoi 23.8.2016 yhteensä 27 ahtaajaa yhtiön Kotkan Mussalon toimipaikasta. Mielenilmaisuna irtisanomisille ammattiosasto järjesti toimipaikassa lakon, johon osallistuivat kaikki 22 työvuorossa ollutta ahtaajaa.

Työtaistelu kohdistui ahtausalan työehtosopimuksen (2014 - 2017) 5 §:n 1 kohdan määräykseen, jonka mukaan työnantaja päättää työntekijöiden ottamisesta ja erottamisesta sekä työnjohto-oikeudesta.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosasto on vastuussa järjestämästään työtaistelusta.

Seuraamuksesta

Ammattiosasto on tuomittu 21.3.2016 annetulla tuomiolla (TT 2016:33) hyvityssakkoihin marraskuussa järjestämästään työtaistelusta, jonka perusteena olivat yhteistoimintamenettelyihin liittyvät lomautukset Multi-Link Terminals Ltd Oy:ssä. Tämän jälkeen ammattiosasto on järjestänyt kaksi työtaistelua (1.4.2016 ja 24.8.2016). Nyt järjestetystä työtaistelusta tulee tuomita tuntuvasti kovempi hyvityssakko kuin mainitussa tuomiossa, koska ammattiosasto suhtautui ilmeisen piittaamattomasti aiemmin tuomittuun hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry (AKT) on myöntänyt, että Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on rikkonut työrauhavelvoitteensa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on kuitenkin vaatinut, että Satamaoperaattorit ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Vastauksen perusteet

Mielenilmauksen kohteena on ollut Kotkan Ahtaustyöntekijöiden tuntema ahdinko ja pelko työpaikkojensa puolesta, jonka taustalla on vaikuttanut pelko tiettyjen toimintojen loppumisesta HaminaKotkan satamassa kokonaan. Multi-Link Terminals Ltd Oy on toteuttanut lomautusmallin, jonka laillisuudesta työntekijät/AKT ja Multi Link Terminals ovat erimielisiä.

Hyvityssakot

Mahdollisen hyvityssakon määrää tuomittaessa on otettava huomioon, että Kotkan Ahtaustyöntekijät on yhdistysmuotoinen toimija, joka ei kokonsa tai varallisuusasemansa perusteella ole tasavertaisessa asemassa Multi-Link Terminals Ltd Oy:n kanssa. Myös yhdistyksen tosiasialliset selviytymismahdollisuudet lain asettamista velvoitteista tulee ottaa huomioon sakon määrittämisen perusteena.

Kantajan viittaamilla aikaisemmilla työtaistelutoimenpiteillä ei ole mitään asiallista yhteyttä perusteidensa osalta nyt käsiteltävänä olevan työtaistelutoimenpiteen kanssa eikä niitä tule ottaa huomioon korottamisperusteena arvioitaessa hyvityssakon määrää.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden perusteita harkittaessa tulee ottaa huomioon yhdistyksen koko, taloudellinen tilanne ja olosuhteet ylipäätään, työtaistelutoimenpiteen laajuus ja kesto sekä oikeudenkäynnin välttämättömyys asiassa. Mielenilmauksen takana on ollut Multi-Link Terminals Ltd Oy:n toteuttama lomautusmalli, joka on AKT:n ja työntekijöiden tulkinnan mukaisesti lainvastainen. Korvaamisvelvollisuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon mielenilmauksen taustalla vaikuttaneet tapahtumat.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Multi-Link Terminals Ltd Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 24.8.2016 kello 6.00 ja päättyi 25.8.2016 kello 6.00. Työtaisteluun osallistui 22 työntekijää.

Työtaistelun syynä olivat työnantajan toteuttamat irtisanomiset. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Kotkan Ahtaustyöntekijät ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kotkan Ahtaustyöntekijät ry:n maksamaan Satamaoperaattorit ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa.

Kotkan Ahtaustyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Nybondas, Teerimäki, Koskinen ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

Viewing all 463 articles
Browse latest View live